Vuokranantajana taloyhtiössä voi toimia niin yhtiö kuin sijoittajaosakaskin. Mitä asunnon vuokraamisesta ja vuokranantajana toimimisesta tulisi tietää?
EU-komission mielestä Ruotsin asuntomarkkinoilla lainataan liikaa ja rakennetaan liian vähän. Lisäksi vuokrasäännöstely aiheuttaa jäykkyyttä ja asuntopulaa. Näin kertoo Fastighetstidningenin verkkolehti.
Vain joka neljäs yksityinen vuokranantaja on mukana taloyhtiön hallituksessa, selviää Suomen Vuokranantajien tekemästä kyselytutkimuksesta. Kokeneiden asuntosijoittajien aktiivisempi osallistuminen sekä hallitukseen että yhtiökokouksiin hyödyttäisi kaikkia osapuolia, sillä vuokranantaja- ja asukasosakkaiden päämäärät taloyhtiössä ovat samat: huolehditaan kiinteistön oikea-aikaisesta kunnossapidosta ja pidetään taloyhtiön talous tasapainossa. Yksityinen vuokranantaja on asuntosijoittaja, jolle on usein kertynyt kokemusta monista taloyhtiöistä.
Pääomatuloverotusta on Suomessa järjestelmällisesti kiristetty 1990-luvulta saakka, jolloin vero otettiin käyttöön. Nykyään vuokratuloista maksetaan kaikkien muiden pääomatulojen ohella joko 30 % tai 34 % veroa. Toisin kuin esimerkiksi osingoissa, vuokranantajan pääomatuloveroa eivät loivenna verovapaat osuudet.
Yksityiset vuokranantajat arvostavat pitkiä ja vakaita vuokrasuhteita, toisin kuin välillä julkisuudessa esitetään. He myös korottavat vuokria huomattavasti institutionaalisia sijoittajia harvemmin. Suomen Vuokranantajat ry teetti valtakunnallisen Vuokranantajakyselyn nyt kolmatta kertaa.
Viime aikoina julkisuudessa on jatkuvasti varoiteltu taloyhtiölainoista ja erityisesti asuntosijoittajien aiheuttamasta riskistä. Tämän riskin laajuudesta ei ole kuitenkaan pystytty esittämään luotettavaa selvitystä. Suomen Vuokranantajien tekemään kyselyyn vastasi yli 3000 vuokranantajaa, ja tulokset ovat yksiselitteisiä: yksityinen vuokranantaja käyttää lainaa asuntosijoituksiinsa hyvin maltillisesti.
Euroopan unionin yleinen tuomioistuin on 15.11.2018 vahvistanut (tuomiot T-202/10 ja T-203/10 RENV II) komission päätöksen koskien Alankomaiden sosiaalista asuntotuotantoa. Päätöksen taustalla vaikutti se, ettei valtion tukema asuntotuotanto saa kilpailla vapaarahoitteisten asuntojen kanssa. Komissio edellytti päätöksessään, että sosiaalinen asuntotuotanto tulee rajata selvästi määritellyille heikommassa asemassa oleville henkilöille.
Etelä- ja Länsi-Suomi kukoistavat pääradan imussa, mutta myös pienemmät kunnat isojen kyljessä menestyvät. Kuntien välillä on suuria eroja ja kaupungistuminen jatkuu. Tutkija Timo Aro on tunnistanut viisi kaupungistumisen trendiä.
Vuokraa voi korottaa joko vuokrasopimukseen perustuvan ehdon perusteella tai neuvottelemalla korotuksesta vuokralaisen kanssa. Suomen Vuokranantajat ry:n neuvontalakimies Magda El Agoz kokosi vinkit vuokranantajalle siitä, mitä vuokraa korottaessa kannattaa ottaa huomioon. Sovi korotuksista jo vuokrasopimuksessa Vuokranantaja ei voi korottaa vuokraa yksipuolisesti vain ilmoittamalla siitä vuokralaiselle, jollei vuokrankorotusehtoa ole kirjattu vuokrasopimukseen.
Suomessa on noin 300 000 asuntoa, joita omistavat ja vuokraavat eteenpäin yksityiset vuokranantajat. Yksityiset asuntosijoittajat ovat yleishyödyllisten organisaatioiden ohella merkittävä ja joustava yhteiskunnallinen toimija asunnottomuuden ehkäisemisessä. Uudenlaiset mallit vuokrauksen tukemiseen ovat tervetulleita ja auttavat kaikkia osapuolia.
Lokakuusta lähtien Helsingin kaupungilta voi hakea asuntoa myös lyhytaikaiseen tilapäiseen asunnontarpeeseen, joka kestää 2–5 kuukautta. Vuokrattavat asunnot ovat Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) taloista ja ne vuokrataan kalustamattomina. Väistöasunnoksi putkiremontin takia tai työharjoittelua tekeville Asuntoja vuokrataan heille, jotka todistettavasti tarvitsevat asuntoa vain lyhytaikaisesti.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta julkaisi eilen (9.10.2018) mietinnön asuntopolitiikan kehittämiskohteista. Mietinnössä on muutamia hyviä ja laajasti hyväksyttyjä tavoitteita asuntopolitiikan kehittämiseksi. Tällaisina on pidettävä pitkäjänteistä asuntopolitiikan kehittämisohjelmaa sekä rakentamisen laadun parantamiseen tähtääviä kirjauksia.
Lemmikit ovat monille vuokralaisille rakkaita asuinkumppaneita, eikä sisäsiistejä lemmikkejä ole välttämättä tarve kieltää vuokra-asunnossa. Viime aikoina Suomen Vuokranantajien lakineuvontaan on kuitenkin tullut poikkeuksellisen paljon lemmikkieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen liittyviä erimielisyyksiä. Pääsääntöisesti vuokralainen vastaa aina lemmikkinsä aiheuttamasta vahingosta huoneistolle.