Euroopan unionin yleinen tuomioistuin on 15.11.2018 vahvistanut (tuomiot T-202/10 ja T-203/10 RENV II) komission päätöksen koskien Alankomaiden sosiaalista asuntotuotantoa. Päätöksen taustalla vaikutti se, ettei valtion tukema asuntotuotanto saa kilpailla vapaarahoitteisten asuntojen kanssa. Komissio edellytti päätöksessään, että sosiaalinen asuntotuotanto tulee rajata selvästi määritellyille heikommassa asemassa oleville henkilöille. Alankomaiden sosiaalisen asuntotuotannon toimijat valittivat päätöksestä tuomioistuimelle, joka hylkäsi kaikki valitusperusteet.
Prosessin yhteydessä Alankomaissa otettiin muun muassa käyttöön tulorajat, jotta järjestelmä olisi EU-oikeuden näkökulmasta hyväksyttävä. Suomessa asukkaiden valinta valtion tukemiin asuntoihin perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen. Asukkaaksi valittaessa on otettava huomioon lisäksi hakijaruokakunnan asunnontarve, varallisuus ja tulot. Suomessa ei kuitenkaan ole käytössä tulorajoja eikä tuen piirissä olevaa joukkoa ole Suomessa tämän tarkemmin tosiasiallisesti rajattu. Esimerkiksi Helsingin kaupungin asuntojen asukkaista noin kolmasosa katsotaan niin hyvätuloisiksi, että he eivät ole oikeutettuja lainkaan yleiseen asumistukeen.
– Oleellisinta olisi nyt selvittää perusteellisesti suomalaisen järjestelmän hyväksyttävyys myös EU:n valtiontukisääntelyn näkökulmasta. Tuomioistuimen päätös osoittaa selkeästi EU-oikeuden kannan siitä, että tuettu asuntotuotanto on kohdistettava selkeästi rajatulle joukolle, toteaa Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.
Tällä hallituskaudella esitetyt ja sittemmin perutut tulorajat asetettiin korkealle (3000 €/kk). Yleisessä asumistuessa tuki putoaa pois jo 1 860 euroa kuukaudessa ansaitsevalta. Tulorajojen ja tulovalvonnan käyttöönotto sosiaalisen asuntotuotannon kohteissa olisi yksinkertainen tapa varmistua siitä, että tuki kohdistuu rajatulle ja tuen tarpeessa olevalle väestönosalle.
Suomen Vuokranantajien mielestä nykyjärjestelmän tilalle pitäisi kehittää mallia, jossa tulojen nousu johtaisi myös vuokran nousuun kohti markkinavuokraa. Tällöin tuki kohdistuisi oikeudenmukaisesti vain pienituloisille, eikä ARA-tuotanto muodostaisi mahdollista valtiontukiongelmaa. Käytännössä myös kaikki muu sosiaaliturva on Suomessa tuloista riippuvaista ja tätä pidetään yleisesti oikeudenmukaisena. Tulorajat eivät myöskään muodostaisi näin kannustinloukkua, sillä tulojen nousu ei johtaisi asunnon menettämiseen. Tuloihin perustuva malli onnistuu jatkossa myös helpommin, kun reaaliaikainen tulorekisteri otetaan käyttöön.
– On kuitenkin huomioitava, että millään tuetun asuntotuotannon järjestelmää koskevalla uudistuksella ei voida järkevästi puuttua asumiskustannusten nousun perussyyhyn. Korkeat vuokratasot johtuvat yksinkertaisesti liian vähäisestä tarjonnasta. Paras tapa hillitä kaikkien kansalaisten asumiskustannuksia on tarjonnan lisääminen siellä, missä on kysyntää, Koro-Kanerva perustelee.
Asuinrakennusten energiatehokkuutta edistäviä toimia tuetaan jälleen määräaikaisella korjausavustuksella. Tuki tulee haettavaksi syyskuun lopulla. Taloyhtiöille on luvassa muitakin tukimuotoja korjaushankkeisiin.
Asuinrakennusten energiatehokkuutta parantavia toimia edistetään jälleen määräaikaisella korjausavustuksella. Lisäksi asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausta parannetaan ja asuintalovarausta korotetaan.
Sisäministeriö valmistelee uutta valtionavustusta, jolla taloyhtiöt voisivat kunnostaa väestönsuojiaan. Avustuksen haku pyritään avaamaan jo tämän vuoden puolella. Avustuksella halutaan kannustaa taloyhtiöitä parantamaan väestönsuojiaan muun muassa Ukrainan sodasta saatujen kokemusten pohjalta.
Rakentamiseen ennakoidaan tänä vuonna kasvua, vaikka asuntorakentamisen aloitukset ovat jäämässä miinukselle. Myös korjausrakentamisen ennustetaan lisääntyvän, käy ilmi suhdannekatsauksesta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään