Vaalikeskusteluissa pääomaveroprosentin nostoa pidetään helppona tapana rahoittaa vaalilupauksia. Vaikka veronkorotuksia on helppo lupailla, keinona ne eivät automaattisesti toimi. Pääomaveron nosto ei välttämättä nosta kokonaisverokertymää. Pääomaverotuksen kiristäminen kannustaisi yhtiömuotoiseen sijoitustoimintaan, jonka verokanta on alempi ja tällöin verokertymä pienenisi. Asuntomarkkinoilla se voi myös vähentää vuokra-asuntojen määrää ja nostaa vuokratasoja. Verotuksen kiristämisen sijaan tulisi yhdenmukaistaa erilaisten sijoitusmuotojen verotusta.
Vaalikentillä herkästi väläytelty veroprosentin nosto ei ole automaatti verokertymän kasvattamiseen. Kun vuonna 2012 pääomatuloverokantaa nostettiin 2-4 %, veronalaisten pääomatulojen määrä tippui peräti 8 %. Sen sijaan viime vuonna, kun kokonaisveroaste laski, kokonaisverokertymä kasvoi yli 2 %.
Pääomatuloveroa on jatkuvasti kiristetty. Vuonna 1995 pääomatuloverokanta oli 25 prosenttia, kun nykyisin vero on korkeimmillaan 34 prosenttia. Yhteisövero on puolestaan laskenut samasta 25 prosentin tasosta 20 prosenttiin.
– Pääomatuloverokantaa nostamalla kannustettaisiin yhä vahvemmin muun muassa laajempaa asuntosijoittamista harjoittavia yksityishenkilöitä siirtämään toimintansa osakeyhtiömuotoiseksi. Yhteisöveroprosentin ja erityisesti korkeamman pääomatuloveroprosentin ero on jo nyt haastava, toteaa Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.
Esimerkiksi 50 000 euron vuokratuloista tulee yksityishenkilölle maksettavaksi 15 800 euron pääomatulovero, kun taas osakeyhtiön kautta sijoittaessa vastaavassa tilanteessa valtion kassaan kilahtaa yhteensä 13 000 euron verotuotot.
– Pääomaverotuksen kiristäminen tekisi yhtiömuotoisesta vuokraamisesta entistä houkuttelevampaa. Jos edes pieni osa vuokranantajista päättäisi siirtyä veronkorotuksen myötä osakeyhtiömuotoiseen toimintaan, valtion verotulot pienenisivät, Koro-Kanerva havainnollistaa.
– Pääomatuloverokantaa entisestään nostamalla karkotettaisiin vain pääomia Suomesta sekä kannustettaisiin verosuunnitteluun. Näin ollen tosiasiassa heikennettäisiin mahdollisuuksia rahoittaa hyvinvointivaltion toimintaa. Verotusta tulisi sen sijaan yhdenmukaistaa vähentämällä eri sijoitusmuotojen yksittäisiä vähennyksiä, jotta kaikkia sijoitusmuotoja verotettaisiin samalla tavalla, jatkaa yhdistyksen laki- ja edunvalvonta-asiantuntija Tarik Ahsanullah.
Korjausrakentaminen on ollut alamaissa vuosia, eikä korkotason lasku ole yksin riittänyt sitä käynnistämään. Kiinteistöliiton mielestä korjausrakentamisen elvyttämisen on oltava keskeinen asuntopolitiikan tavoite.
As Oy Espoon Iltarinteessä alkuperäiset vesikatteet olivat tulleet elinkaarensa päähän ja yhtiö päätyi tekemään kattoremontin. Hallituksen puheenjohtaja Pirjo Räty kertoo, miten remontti saatiin onnistuneesti päätökseen huolellisen suunnittelun ja kilpailutuksen ansiosta.
Kaikki täydennysrakentamisen tavat vaativat lähtökohtaisesti asemakaavamuutosta. Sen mahdollisuutta kannattaa selvittää riittävän aikaisessa vaiheessa. Suomen Kiinteistölehti listasi eri tapoja taloyhtiön lisä- ja täydennysrakentamiseen.
Uudistetun rakentamislain tavoitteena on sujuvoittaa lupaprosesseja, mutta käytännön vaikutukset voivat vaihdella kunnittain. Taloyhtiöiden on hyvä selvittää ajoissa, mitä vaatimuksia omalle hankkeelle muuttuneessa tilanteessa asetetaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään