Vuokranantajana taloyhtiössä voi toimia niin yhtiö kuin sijoittajaosakaskin. Mitä asunnon vuokraamisesta ja vuokranantajana toimimisesta tulisi tietää?
Hyvinvointivaltiossa jokaisen on voitava asua länsimaiset standardit täyttävässä turvallisessa asunnossa. Suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän tärkeimpiä osia on asumisen tukeminen. Osa tästä miljardiluokan tukikokonaisuudesta valuu ongelmallisesti suoraan hyvätuloisille.
Hyvin tehty loppusiivous on onnistunut päätös vuokrasuhteelle. Kun asunto on tyhjennetty ja siivottu asianmukaisesti, on lopputarkastus helppo tehdä eikä vuokranantajan tarvitse vähentää siivouskuluja vuokralaisen maksamasta vakuudesta. Suomen Vuokranantajat ry. kokosi vinkit vuokra-asunnon onnistuneeseen loppusiivoukseen. Vinkeissä on huomioitu myös taloyhtiön ja asunnon omistajan välisen vastuunjaon tuoreet muutokset. 1. Älä jätä siivousta viime tippaan! Vuokralaisen kannattaa jo vuokrasuhteen aikana pitää huolta siivouksesta.
Myyrmäen ja Martinlaakson kiinnostavuus verrattuna Herttoniemeen kasvaa merkittävästi asuntosijoittajien silmissä. Vantaatakin suurempi hyötyjä on Espoo, jonka metro- ja juna-asemien seutujen kiinnostavuus kasvaa entisestään Ymmerstaa myöten. Toisaalta Espoon keskuksen ja Kivenlahden suhteellinen asema heikkenee.
Suomessa on totuttu ajattelemaan, että asunnon omistaminen on aina järkevää taloudellisesti, mutta onko tämä totta? Rahoituspalveluiden vertailusivusto VertaaEnsin.fi:n tekemän analyysin perusteella vuokra-asuminen on useassa Suomen kaupungissa edullisempaa kuin omistaminen, ainakin kuukausitasolla tarkasteltuna. Traditionaalinen tapa kerryttää varallisuutta on ollut omistusasuminen.
Viime päivinä vuokramarkkinoilla kuhinaa on herättänyt valtakunnan yhden isoimman vuokranantajayrityksen radiomainossarja. Mainoksissa painajaismainen pienvuokranantaja utelee yksityisasioita asunnonhakijoilta, marssii vuokra-asuntoon sisään asiasta sopimatta ja kohtelee vuokralaista kaikin puolin huonosti. Mainoksen mukaan isolla vuokranantajalla asukas on turvassa.
Vaalikeskusteluissa pääomaveroprosentin nostoa pidetään helppona tapana rahoittaa vaalilupauksia. Vaikka veronkorotuksia on helppo lupailla, keinona ne eivät automaattisesti toimi. Pääomaveron nosto ei välttämättä nosta kokonaisverokertymää.
Kaupungistumisen myötä vuokra-asuminen yleistyy Suomessa kovaa vauhtia, ja tämä vaatii tulevalta hallitukselta asuntopoliittisia toimenpiteitä. Suomen Vuokranantajat ry ehdottaa ratkaisuiksi verotuksen kehittämistä, asuntotarjonnan ylläpitämistä sekä tukijärjestelmien oikeudenmukaistamista. – Tulevalla vaalikaudella tulee selvittää perinpohjaisesti eri sijoitusmuotojen verokohtelu ja pyrkiä yhdenmukaistamaan sitä.
Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2018 keskimäärin 1,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa keskimäärin 1,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kohosivat 1,6 prosenttia ja muualla maassa 1,3 prosenttia.
Vuokrasopimuksissa on perinteisesti sovittu vakuudesta, joka toimii vuokranantajan turvana vuokralaisen mahdollisten sopimusrikkomusten varalta. Vuokramarkkinoilla isojen toimijoiden aloitteesta on kuitenkin viime aikoina yleistynyt käytäntö, jossa vuokralaiselta ei vaadita vakuutta lainkaan. Myös yksityisten vuokranantajien on kyettävä vastaamaan tähän muutokseen.
EU-komission mielestä Ruotsin asuntomarkkinoilla lainataan liikaa ja rakennetaan liian vähän. Lisäksi vuokrasäännöstely aiheuttaa jäykkyyttä ja asuntopulaa. Näin kertoo Fastighetstidningenin verkkolehti.
Vain joka neljäs yksityinen vuokranantaja on mukana taloyhtiön hallituksessa, selviää Suomen Vuokranantajien tekemästä kyselytutkimuksesta. Kokeneiden asuntosijoittajien aktiivisempi osallistuminen sekä hallitukseen että yhtiökokouksiin hyödyttäisi kaikkia osapuolia, sillä vuokranantaja- ja asukasosakkaiden päämäärät taloyhtiössä ovat samat: huolehditaan kiinteistön oikea-aikaisesta kunnossapidosta ja pidetään taloyhtiön talous tasapainossa. Yksityinen vuokranantaja on asuntosijoittaja, jolle on usein kertynyt kokemusta monista taloyhtiöistä.
Pääomatuloverotusta on Suomessa järjestelmällisesti kiristetty 1990-luvulta saakka, jolloin vero otettiin käyttöön. Nykyään vuokratuloista maksetaan kaikkien muiden pääomatulojen ohella joko 30 % tai 34 % veroa. Toisin kuin esimerkiksi osingoissa, vuokranantajan pääomatuloveroa eivät loivenna verovapaat osuudet.