Myyrmäen ja Martinlaakson kiinnostavuus verrattuna Herttoniemeen kasvaa merkittävästi asuntosijoittajien silmissä. Vantaatakin suurempi hyötyjä on Espoo, jonka metro- ja juna-asemien seutujen kiinnostavuus kasvaa entisestään Ymmerstaa myöten. Toisaalta Espoon keskuksen ja Kivenlahden suhteellinen asema heikkenee. Kauniaisissa ollaan tyytyväisiä. Itä-Helsingin alueet sen sijaan menettävät merkittävä edun, joka niillä on Espoon ja Vantaan lähiöihin ollut. Mistä on kysymys?
Kysymys on joukkoliikenteen hintavyöhykkeiden isosta muutoksesta, jolla on merkittäviä vaikutuksia asuntomarkkinaan. Muutos astuu voimaan 27.4.2019, mutta fiksuimmat asuntosijoittajat ovat ennakoineet sen vaikutusta jo pitkään. Ennen muutosta julkinen liikenne Helsingin kantakaupunkiin on ollut kaikkialta Espoosta ja Vantaalta lähes kaksi kertaa kalliimpaa kuin Itä-Helsingistä. Muutoksen myötä se on kaikilta edellä mainituilta alueilta saman hintaista. Uusi malli perustuu etäisyyteen, ei enää kuntarajoihin. Vuokralaisten valintoihin muutos alkaa vaikuttaa viimeistään nyt, kun HSL on tiedotuskampanjansa kunnolla käyntiin polkaissut.
Valveutuneelle asuntosijoittajalle muutoksen valmisteluvaihe on ollut varsin otollista aikaa uusien sijoitusasuntojen ostamista ajatellen. Niin harva on noteerannut muutoksen ja sen vaikutukset etukäteen, että asuntojen alueelliset hintatasot eivät ole juuri ennakoivasti muutokseen reagoineet. Nyt tilanne voi halutuimpien asuntotyyppien osalta muuttua nopeastikin niillä Espoon ja Vantaan alueilla, joilta Helsingin kantakaupunkiin matkustetaan jatkossa seutulipun sijaan samalla AB-lipulla kuin vaikkapa Herttoniemestä. Muutokset luultavasti näkyvät sekä asuntojen hinnoissa että vuokrissa.
Myös uudelta C-vyöhykkeeltä B-vyöhykkeelle matkustavat hyötyvät muutoksesta silloin, kun matka ylittää kuntarajan. Esimerkiksi Vantaan Korsosta Malmin kampukselle opiskelemaan matkustava säästää jatkossa matkakuluistaan noin kolmanneksen, kun ostaa nykyisen seutulipun sijaan uuden BC-lipun.
Joukkoliikenneyhteydet ja matkustamisen kustannukset ovat keskeinen vuokra-asuntojen kysyntään ja sitä kautta vuokratasoon vaikuttava tekijä. Yhtä lailla niillä on vaikutusta omistusasuntojen hintaan niin sijoitusasunnoiksi kuin omaan käyttöön ostettaessa. Kun yhä harvempi nuori omistaa auton tai edes ajaa ajokortin, joukkoliikenteen yhteyksien ja kustannusten merkitys näyttäisi suurella todennäköisyydellä tulevaisuudessa vain korostuvan.
Taloyhtiöissä on usein paljon tehostamisen varaa energiankäytössä. Mahdollisuuksia on sekä käyttöteknisissä asioissa että investointipuolella. Haasteena toimenpiteiden teossa on se, että tekniset asiat eivät ole helppoja ja jokainen rakennus on erilainen.
Pääkaupunkiseudulla myytiin tammikuussa käytettyjä asuntoja 41 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Joka neljäs koko maan asuntokaupoista tehtiin pääkaupunkiseudulla. Espoossa kokonaiskauppamäärät kasvoivat peräti 69 prosenttia.
Osakkaalla on yhtiökokouksessa laaja kyselyoikeus yhtiön asioista ja taloudesta. Myös vuokranantajaosakkaan kannattaa olla yhtiökokouksessa tarkkana, sillä kokouksen päätöksillä voi olla vaikutusta asuntosijoittajan verotukseen.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa heinä-syyskuussa 1,3 prosenttia vuoden takaisesta. Pääkaupunkiseudulla nousu oli selvästi hitaampaa kuin muualla Suomessa. Tieto ilmenee Tilastokeskuksen julkaisemista vuokratilastoista vuoden kolmannelta neljännekseltä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään