Vuokranantajana taloyhtiössä voi toimia niin yhtiö kuin sijoittajaosakaskin. Mitä asunnon vuokraamisesta ja vuokranantajana toimimisesta tulisi tietää?
Moniin kysymyksiin ei vielä ole saatu vastausta, toteaa Ruotsin kiinteistöliiton Fastighetsägarna Sverigen päälakimies Marie Öhrström Ruotsin hallituksen liikehuoneistovuokralaisille myöntämästä tuesta. Hallitus kertoi koronaviruksen vaikutusten pehmentämiseen tarkoitetun tuen myöntämistavasta ja ehdoista viime perjantaina. Öhrströmin mukaan on moni tärkeäkin yksityiskohta vielä epäselvä.
Asuntojen vuokranmaksussa ei vielä huhtikuussa ole ilmennyt suurempia ongelmia koronaviruksen aiheuttaman talouskriisin vuoksi. Noin 81 prosenttia Suomen Vuokranantajien tekemään kyselyyn vastanneista yksityisistä vuokranantajista vastasi, että huhtikuun vuokra on maksettu vuokrasopimuksen mukaisesti. Vastanneista 11 prosenttia on tehnyt vuokralaisen kanssa maksusuunnitelman epidemiasta johtuen.
Vuokrakodeissa asuvat itä-helsinkiläiset ovat vähentäneet yhteydenottoja huoneiston pikkuvioista, kirjoittaa Helsingin Uutiset. Tavallisesti vuodessa tehdään reilusti yli 100 000 vikailmoitusta, mutta viimeisen kuukauden kuluessa niiden määrä on vähentynyt jopa viidenneksellä. On selvästi nähtävissä, että asukkaat eivät pyydä korona-aikana apua pikkukorjauksiin, kertoo Helsingin kaupungin asunnot Oy:n kiinteistöjohtaja Vesa Jurmu.
Asumisneuvonnasta ei säädetä tällä hetkellä laissa, minkä vuoksi kunnat tarjoavat sitä hyvin eri tavoin. Ympäristöministeriö tiedottaa asettaneensa työryhmän valmistelemaan ehdotusta asumisneuvonnan lakisääteistämistä. Työryhmän puheenjohtaja Jarmo Lindén Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta sanoo, että asumisneuvonnalla on saatu hyviä tuloksia puuttumalla ongelmiin varhain.
Koronaviruskriisi voi heikentää monen vuokranmaksukykyä väliaikaisesti. Vuokralaiset ry on saanut paljon kyselyjä aiheesta, kirjoittaa Taloussanomat. Yli 20 prosenttia suomalaista asuu vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa.
Asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien ja henkilöiden määrä vuonna 2018 on vähentynyt verrattuna vuosiin 2013 ja 2014, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta. Vuonna 2018 asumiskustannusrasitteisia oli 6,0 prosenttia kotitalouksista ja 3,8 prosenttia henkilöistä. Vuosina 2013-2014 osuudet olivat yli 7 prosenttia kotitatalouksista ja lähes 5 prosenttia henkilöistä.
Vastuu asunnottomista on siirtynyt valtiolta kunnille. Hallitusohjelmassa tavoite on puolittaa asunnottomuus kuluvalla vaalikaudella. Keskeisten kaupunkiseutujen, palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa on aloitettu yhteistyöohjelma, kirjoittaa Yle.
ARA-asuntoja on purettu ennätyksellisen paljon kahden viime vuoden aikana. Kuntien omistamiin tai muuten ARA-tuettuihin vuokrataloihin myönnettiin viime vuonna 1 030 asunnon purkulupa, vuonna 2018 määrä oli 1 558 purkulupaa, kertoo Keskisuomalainen (27.2.2020). Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Aholan mukaan tänä vuonna saattaa olla luvassa uusi ennätys, 2 000 asunnon purkulupaa, johtuen tämän vuoden […]
Kolmasosa suomalaisista kotitalouksista asuu nyt vuokralla. Vuokralaistiheys vaihtelee paljon eri puolilla Suomea, ilmenee OP:n ekonomistien asuntomarkkinakatsauksesta. Kaupungistumisen myötä vuokralla asumisen suosio kasvaa, ja suurten kaupunkien tietyissä osissa jopa yhdeksän kymmenestä asuntokunnasta asuu vuokralla.
Kirkkonummen Vuokra-asunnot asennutti digitaaliset porrasnäytöt kerralla kaikkiin kerrostaloihinsa. Näytöt ovat säästäneet huoltoyhtiön työtunteja ja nopeuttaneet tiedotusta, kirjoittaa Kirkkonummen Sanomat (13.2.2020). Kirkkonummen Vuokra-asunnot asennutti pari vuotta sitten digitaaliset porrasnäytöt 50 rappuun.
Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan uusi ohje vuokraus- ja majoitustoiminnasta saattaa hankaloittaa asuntojen lyhytaikaista vuokrausta. Ohje on nähty myös oikeudellisesti ongelmallisena, kirjoittaa Kiinteistö- ja talotekniikka. Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan projektipäällikkö Sara Rintamon mukaan rakennusvalvonta toimii maankäyttö- ja rakennuslain perusteella, jonka mukaan huoneiston olennainen käyttötarkoituksen muutos vaatii rakennusluvan.
Kunnat saavat tulkita maankäyttö- ja rakennuslakia haluamallaan tavalla oman asunnon vuokraus- ja majoitustoiminnan välisten rajojen vetämiseksi. Helsingissä ja Rovaniemellä lakia on tulkittu eri tavoilla, Yle kirjoittaa. Suomen suurimmat Airbnb-kaupungit Helsinki ja Rovaniemi ovat päätyneet erilaisiin tulkintoihin toiminnan hallitsemisessa.