Vuokranantajana taloyhtiössä voi toimia niin yhtiö kuin sijoittajaosakaskin. Mitä asunnon vuokraamisesta ja vuokranantajana toimimisesta tulisi tietää?
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja lakiesityksestä, jolla vahvistetaan asumisoikeusjärjestelmän kohtuuhintaisuutta ja asukkaiden asemaa sekä yksinkertaistetaan asukasvalintaa. Tavoitteena on varmistaa, että asumisoikeusasuminen on toimiva ja houkutteleva asumismuoto myös tulevaisuudessa. Ehdotuksen mukaan asukasvalinnassa siirryttäisiin määräaikaisiin järjestysnumeroihin ja valtakunnalliseen jonotusjärjestelmään.
Vuokralaisella on oikeus edellyttää, että asunto on siistissä kunnossa sisään muuttaessa. Jos näin ei ole, kannattaa ensimmäiseksi olla yhteydessä omaan vuokranantajaan, kirjoittaa Ilta-Sanomat. Asuntojen alku- ja lopputarkastukset ovat tärkeät ja ne kannattaa tehdä yhdessä vuokranantajan kanssa.
Koronakriisistä huolimatta taloyhtiöiden yhtiökokouksia järjestetään myös tänä keväänä. Minkälaisia asioita asuntosijoittajan kannattaa huomioida taloyhtiön yhtiökokoukseen valmistautuessa? Yhtiökokous on se paikka, jossa osakkeenomistaja voi vaikuttaa taloyhtiön asioihin.
Kiinteistörahastojen salkkujen arvonmääritykset joutuvat tiukkaan testiin vallitsevassa markkinatilanteessa. Tällä hetkellä ei ole viitteitä siitä, että suosituimpien kiinteistörahastojen salkkujen arvoissa olisi ilmaa, kirjoittaa Kauppalehti. Rahastot tiedottavat arvonkehityksestään seuraavan kerran vasta heinä-elokuussa.
Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat ovat nousseet vuodessa eniten pääkaupunkiseudulla vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä, ilmenee Tilastokeskuksen asuntojen vuokrien neljännesvuositilastosta. Vuoteen 2015 verrattuna vapaarahoitteiset vuokrat ovat nousseet eniten Helsingissä, Vantaalla, Turussa, Tampereella. Vähiten vuokrat ovat nousseet Seinäjoella, Kotkassa ja Hämeenlinnassa.
Asukkaat ovat ilmoittaneet epäillyistä koronavirustartunnoista koskien toisia samassa taloyhtiössä asuvia henkilöitä vuokra-asuntoyhtiö VAV Asunnot Oy:lle. VAV toivoo, että koronavirustartunnan saanut asukas ottaa itse yhteyttä kiinteistön isännöitsijään ja huoltoyhtiöön. Ilmoitusta toivotaan myös, jos asukkaalla tai jollain muulla asunnossa oleskelevalla epäillään koronavirustartuntaa, kirjoittaa Vantaan Sanomat (2.
Moniin kysymyksiin ei vielä ole saatu vastausta, toteaa Ruotsin kiinteistöliiton Fastighetsägarna Sverigen päälakimies Marie Öhrström Ruotsin hallituksen liikehuoneistovuokralaisille myöntämästä tuesta. Hallitus kertoi koronaviruksen vaikutusten pehmentämiseen tarkoitetun tuen myöntämistavasta ja ehdoista viime perjantaina. Öhrströmin mukaan on moni tärkeäkin yksityiskohta vielä epäselvä.
Asuntojen vuokranmaksussa ei vielä huhtikuussa ole ilmennyt suurempia ongelmia koronaviruksen aiheuttaman talouskriisin vuoksi. Noin 81 prosenttia Suomen Vuokranantajien tekemään kyselyyn vastanneista yksityisistä vuokranantajista vastasi, että huhtikuun vuokra on maksettu vuokrasopimuksen mukaisesti. Vastanneista 11 prosenttia on tehnyt vuokralaisen kanssa maksusuunnitelman epidemiasta johtuen.
Vuokrakodeissa asuvat itä-helsinkiläiset ovat vähentäneet yhteydenottoja huoneiston pikkuvioista, kirjoittaa Helsingin Uutiset. Tavallisesti vuodessa tehdään reilusti yli 100 000 vikailmoitusta, mutta viimeisen kuukauden kuluessa niiden määrä on vähentynyt jopa viidenneksellä. On selvästi nähtävissä, että asukkaat eivät pyydä korona-aikana apua pikkukorjauksiin, kertoo Helsingin kaupungin asunnot Oy:n kiinteistöjohtaja Vesa Jurmu.
Asumisneuvonnasta ei säädetä tällä hetkellä laissa, minkä vuoksi kunnat tarjoavat sitä hyvin eri tavoin. Ympäristöministeriö tiedottaa asettaneensa työryhmän valmistelemaan ehdotusta asumisneuvonnan lakisääteistämistä. Työryhmän puheenjohtaja Jarmo Lindén Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta sanoo, että asumisneuvonnalla on saatu hyviä tuloksia puuttumalla ongelmiin varhain.
Koronaviruskriisi voi heikentää monen vuokranmaksukykyä väliaikaisesti. Vuokralaiset ry on saanut paljon kyselyjä aiheesta, kirjoittaa Taloussanomat. Yli 20 prosenttia suomalaista asuu vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa.
Asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien ja henkilöiden määrä vuonna 2018 on vähentynyt verrattuna vuosiin 2013 ja 2014, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta. Vuonna 2018 asumiskustannusrasitteisia oli 6,0 prosenttia kotitalouksista ja 3,8 prosenttia henkilöistä. Vuosina 2013-2014 osuudet olivat yli 7 prosenttia kotitatalouksista ja lähes 5 prosenttia henkilöistä.