Työssäkäyvien osuus yleisen asumistuen saajista kohosi sen jälkeen, kun ansiotulovähennys otettiin käyttöön, käy ilmi Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksestä. Vähennys on lisännyt osa-aikaisen työnteon kannusteita.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on selvittänyt Kelan rekisteritietojen perusteella ansiotulovähennyksen vaikutusta siihen, kenelle yleinen asumistuki kohdentuu. Ansiotulovähennys otettiin käyttöön vuonna 2015 osana yleisen asumistuen kokonaisuudistusta.
Ansiotulovähennyksen myötä yleisestä asumistuesta on tullut entistä selvemmin työssäkäyvien toimeentulon tuki. Ansiotuloja saaneiden osuus asumistuen saajista nousi 24 prosentista 39 prosenttiin vuosina 2015–2019. Luvuista on poistettu opiskelijat.
Kasvu selittyy osittain sillä, että ansiotulovähennys lisäsi asumistukeen oikeutettujen määrää. Asumistukea saa nykyisin aiempaa suuremmilla tuloilla.
– Esimerkkilaskelmien perusteella ansiotulovähennys on lisännyt tuensaajien kannusteita työllistyä osa-aikaisesti. Muutos korotti asumistuen tulorajoja ja lisäsi siten tuensaajan käteen jääviä tuloja, kertoo viraston johtava tuloksellisuustarkastaja Ville-Veikko Pulkka.
Yleisen asumistuen kokonaisuudistus lisäsi valtion menoja huomattavasti enemmän kuin hallituksen esityksessä arvioitiin. Vuosittaiseksi menolisäykseksi arvioitiin 68 miljoonaa euroa.
Arviot toteutuneesta menolisäyksestä vaihtelevat kuitenkin 150–259 miljoonan euron välillä vuositasolla. Vuonna 2021 yleisen asumistuen menot olivat yhteensä 1,6 miljardia euroa.
– Hallituksen esityksessä ei käsitelty lainkaan ansiotulovähennyksen menovaikutuksia tai tavoitteita, vaikka vähennys oli merkittävä osa uudistusta. Vaikutusarviot olivat siten puutteelliset, toteaa viraston projektiassistentti Pauliina Hakkarainen.
Ansiotulovähennyksen käyttöönoton lisäksi kokonaisuudistuksessa yksinkertaistettiin asumistuen myöntöperusteita, korotettiin enimmäisvuokria sekä alennettiin tulonsaajien omavastuuosuuksia.
Suomessa salamoi lähinnä kesäisin ja silloinkin harvoin, mutta Suomessakin syttyy silti joka vuosi salaman aiheuttamia rakennuspaloja. Ne ovat yleensä todella tuhoisia. Viime kesänä salama sytytti savonlinnalaisen kerrostalon palamaan.
Tammikuun Kiinteistölehdessä selvitetään, miten kattoremontti toteutetaan talvella ja milloin huoneisto-ovet kannattaa vaihtaa. Kysyimme asiantuntijoilta, voiko taloyhtiö saada korvauksia isännöintikartellista tuomitulta taloyhtiöltä. Tutustumme myös isännöinnin uusiin eettisiin ohjeisiin.
Ensi vuoden talousarviossa on otettava huomioon kasvavat kustannukset, muistuttaa Kiinteistöliitto. Sähkön hinta pysyy korkealla ja lämmityskulut nousevat edelleen. Budjettiin kannattaa jättää liikkumavaraa.
Taloyhtiöiden kasvaneet hoitokulut voivat nyt näkyä vastikkeiden nousuna. Hoitovastikkeet saattavat nousta jopa 10-20 prosenttia. Osakkaiden kannattaa osallistua yhtiökokoukseen, sillä siellä he voivat vaikuttaa vastikkeiden perimiseen ja käyttöön.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään