Vailla vakinaista asuntoa ry kummeksuu hallituksen suunnitelmia leikata asumistukea yhteisasumisen osalta. Lausuntokierroksella olevan esityksen mukaan kimppa-asujan asumistuki olisi jatkossa 80% yksinasujan tuesta. Leikkaus koskee myös pienten alle kahdenkymmenen neliön yksiöiden asukkaita.
Leikkaus kohdistuu erityisesti opiskelijoihin, joilla yhteisasuminen on yleistä eikä mahdollisuutta saada toimeentulotukea asumismenoihin yleensä ole. Kimppa-asuminen on muita yleisempää myös nuorten keskuudessa. Heidän kohdallaan leikkaus huonontaa mahdollisuuksia selvitä asumisen kustannuksista ja lisää toimeentulotuen tarvetta.
”Kimppa-asuminen on pienituloisten nuorten vaihtoehto kalliille yksiöille kasvukeskuksissa. Tämän asumismuodon houkuttelevuuden vähentäminen on järjetöntä,” kommentoi Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.
Toteutuessaan tuen leikkaus lisää painetta pienten asuntojen vuokramarkkinoilla, kun yhä useampi opiskelija muuttaa yhteisasunnosta yksiöön. Tämä voi johtaa vuokrien nousuun entisestään. Ne, joille kimppa-asuminen ei ole mahdollinen tai mieluinen vaihtoehti, joutuvat pulittamaan yksiöistä yhä korkeampia vuokria.
”Korkea vuokrataso on keskeinen tekijä asunnottomuuden taustalla. Kun vuokra on iso ja rahat tiukilla, pienikin kriisi johtaa vaikeuksiin vuokranmaksun suhteen. Tämän kaltaiset uudistukset vaikeuttavat tilannetta entisestään,” sanoo Tiivola.
Vva ry katsoo, että asumistuki on tehokas ja oikein kohdentuva tukimuoto. Yhdessä riittävän sosiaalisen asuntotuotannon kanssa se auttaa pienituloisia ihmisiä selviämään asumisen menoista ja tekemään valintoja asumisensa suhteen. Korkeisiin vuokriin tuella ei ole suurta vaikutusta.
”Kun vuokratasoon halutaan vaikuttaa, se on tehtävä pienentämättä jo valmiiksi pienituloisten ihmisten tuloja,” päättää Tiivola.
Lähes 40 prosenttia asumistuen saajista on työssäkäyviä, käy ilmi Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksestä. Työssäkäyvien osuus kohosi sen jälkeen, kun ansiotulovähennys otettiin käyttöön. Asumistukea saa nykyisin aiempaa suuremmilla tuloilla.
Taloyhtiöiden mahdollisuudet saada lainaa ovat heikentyneet, kun pankit kiristävät kriteerejään. Erityisen synkältä tilanne näyttää yhtiöissä, joiden asukkaista valtaosa on eläkeläisiä. Myös tyhjillään olevat asunnot muodostavat yhtiölle riskin.
Ilmastonmuutoksen seurauksena sääolosuhteet vaikeutuvat tulevina vuosina. Taloyhtiöiden tulee varautua niihin hyvissä ajoin, sillä esimerkiksi rankkasade ja tulvat voivat aiheuttaa vahinkoja. Materiaalivalinnoissa kannattaa ottaa huomioon pitkittyvät helle- ja kuivuusjaksot.
Suurin osa Suomessa yleisesti käytössä olevista ulkoseinärakenteista pärjää myös muuttuvassa ilmastossa. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat ilmiöt, kuten viistosateet, lisäävät kuitenkin ulkoseinien homehtumisriskiä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään