Asumiskustannusrasitteisuus lähes ennallaan

Suuret asumiskustannukset rasittivat 6,6 prosenttia kotitalouksista vuonna 2016. Vuokralla asuvilla kotitalouksilla osuus oli 14,3 prosenttia. Asumiskustannusrasitteisten kotitalousosuudet pienenivät jo edellisvuonna. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta.

Asumiskustannusrasitteiset kotitaloudet asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2005, 2010–2016, %

Asumiskustannusrasitteiset kotitaloudet asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2005, 2010–2016, %

Asumiskustannusrasitteisen kotitalouden 1) asumiskustannusten osuus käytettävistä olevista rahatuloista, pois lukien asumistuet, on yli 40 prosenttia. Asumistukia ei lueta asumiskustannuksiin eikä käytettävissä oleviin rahatuloihin (ks. tulonjakotilaston käsitteet ja määritelmät ).

Asumiskustannusrasitteisten kotitalousosuus pysyi lähes samana. Kotitalouksia oli yhteensä 176 100, eli 6,6 prosenttia kaikista kotitalouksista vuonna 2016. Niihin kuului 223 400 henkilöä, eli 4,1 prosenttia kaikista henkilöistä.

Vuokralla asuvista 14,3 prosenttia ja omistusasunnoissa asuvista kotitalouksista noin 3 prosenttia oli asumiskustannusrasitteisia vuonna 2016. Vuokralla asuvilla kotitalouksilla osuus oli edellisvuoden tavoin lähes kolme prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2014. Vuokralla asuvien kotitalouksien tulokehitys oli vuoden 2014 jälkeen aiempaa suotuisampi.

Asumiskustannusten keskimääräinen tulo-osuus, jota mitattiin mediaanilla, pysyi kotitalouksilla yhteensä vuosina 2015–2016 vajaassa 15 prosentissa, ja omistusasunnoissa asuvilla vajaassa 11 prosentissa. Vuokra-asunnoissa asuvilla kotitalouksilla asumiskustannusten tulo-osuuden mediaani oli 25,9 prosenttia vuonna 2016. Se oli noin yhden prosenttiyksikön pienempi kuin vuonna 2014.

Tilastomääritelmän mukaan pienituloisista 2) kotitalouksista noin 22,2 prosenttia ja korkeamman tulotason kotitalouksista alle 4 prosenttia oli asumiskustannusrasitteisia. Pienituloisissa kotitalouksissa vuokralla asuvien tulotaso oli alempi ja asumiskustannukset olivat suuremmat kuin omistusasunnoissa asuvien. Pienituloisista, vuokralla asuvista oli asumiskustannusrasitteisia 29 prosenttia ja omistusasunnoissa asuvista kotitalouksista noin 12 prosenttia vuonna 2016.

Pienituloisten asumiskustannusten tulo-osuudet olivat mediaanilla mitattuna keskimäärin 28,5 prosenttia vuokralla asuvilla ja vajaat 20 prosenttia omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla. Asumiskustannusten ja asunnon juoksevien pääomamenojen yhteinen tulo-osuus oli keskimäärin yli 23 prosenttia pienituloisilla, omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla vuonna 2016.

1) Määritelmä perustuu EU:n tilastoviraston Eurostatin tulot ja elinolot -tilastoon (EU-SILC, Statistics on Income and Living Conditions). Eurostatin tilastoinnissa tilastoyksikkönä on kotitalouden sijaan henkilö.

2) Pienituloisilla kotitalouksilla tarkoitetaan kotitalouksia ja niihin kuuluvia henkilöitä, joissa henkilöiden kesken laskettu käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohti eli ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo on alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Vuonna 2016 pienituloisiksi määrittyivät ne kotitaloudet, joiden ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo oli alle 14 430 euroa. Kulutusyksiköt perustuvat niin kutsuttuun OECD:n modifioituun skaalaan. Kotitalouden yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset ovat kukin 0,3 kulutusyksikköä. Yhden aikuisen kotitalous on yksi kulutusyksikkö, kun taas kotitalous, johon kuuluu esimerkiksi puolisot ja alle 14-vuotias lapsi, on yhteensä 1,8 kulutusyksikköä.

Lähde: Tulonjakotilasto 2016, Tilastokeskus

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

10.1.2022

Taloyhtiöt tyytyväisiä suunnittelu- ja valvontapalveluiden laatuun

Taloyhtiöt käyttävät ulkopuolista suunnittelua ja valvontaa sitä todennäköisemmin, mitä kalliimmasta korjaushankkeesta on kysymys. Alle 50 000 euron hankkeista lähes puolet tehtiin ilman suunnittelua, kun taas yli 500 000 euron korjaushankkeista suunnittelijaa käytettiin lähes kaikissa. Ulkopuolista valvontaa käytettiin alle 50 000 euron hankkeista lähes 60 prosentissa ja yli 500 000 euron hankkeista miltei jokaisessa.

14.10.2021

Vuokralla asuminen yleistyy − Yli 60 prosenttia alle 40–vuotiaasta asuu vuokralla

Vuonna 2020 vuokralla asui 61 prosenttia Suomen alle 40-vuotiaiden asuntokunnista, kun osuus vuonna 2010 oli 52 prosenttia. Suurinta vuokralla asumisen lisääntyminen on ollut 25–29 ja 30–34 -vuotiaiden asuntokunnissa, joissa vuokralla asuvien asuntokuntien osuus kasvoi noin kymmenellä prosenttiyksiköllä. 2010-luvun aikana vuokralla asuvien osuus pieneni ainoastaan 75-vuotiaiden ja sitä vanhempien asuntokunnissa.

22.12.2021

Joulukuusi hankitaan noin 1,4 miljoonaan suomalaiskotiin

Suomalaiset hankkivat tänä vuonna lähes 1,4 miljoonaa kuusta, joista pääosa on tuttuja metsäkuusia. Puista noin miljoona tulee viljelmiltä, metsistä haetaan lähes 300 000 puuta ja tuontipuita on reilut 100 000 kappaletta. Suurin tuontimaa on Tanska.

15.3.2022

Taloyhtiöille suositellaan toiminnantarkastajan valitsemista

Taloyhtiöön voidaan lähtökohtaisesti valita toiminnantarkastaja tilintarkastajan sijaan, jos yhtiössä on alle 30 osakashallinnassa olevaa tilaa eikä vuoden 2010 kesäkuun jälkeen päivitetty yhtiöjärjestys vaadi tilintarkastajan valintaa. Toiminnantarkastaja voidaan valita taloyhtiöön myös tilintarkastajan lisäksi. Jokaisessa taloyhtiössä tulisi suorittaa vähintään toiminnantarkastus.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti