Asunto-osakeyhtiöillä on jatkuva tarve korjaustoimille. Raksystemsin Inspections & Surveys -liiketoiminnan johtaja Jari Marttinen esittää, että tilanne parantuisi kunnossapitotarveselvitystä koskevan lainmuutoksen avulla. Oikeusministeriö selvittää parasta aikaa lainmuutostarpeita.
− Kunnossapitotarveselvitys tulisi laatia nykyisen viiden vuoden sijaan kymmeneksi vuodeksi, jolloin se kannustaisi taloyhtiöitä pitkäjännitteiseen toimintaan. Selvityksen tulisi myös perustua asiantuntijan tekemään työhön sekä sisältää toimenpiteiden kustannusarviot. Näin taloyhtiön osakkaat sekä asunnon ostajat saisivat realistisen kuvan kiinteistön kunnosta ja tulevasta korjausvelasta, Marttinen kertoo.
Vuodesta 2010 lähtien taloyhtiön hallituksen on pitänyt esittää vuosittaisessa yhtiökokouksessa Asunto-osakeyhtiölain mukaisesti kunnossapitotarveselvitys, johon on kirjattu kiinteistön korjaus- ja huoltotoimenpide-ehdotus seuraavalle viidelle vuodelle. Selvityksen tavoitteena on ollut lisätä taloyhtiöiden suunnitelmallista kiinteistönpitoa.
Useimmiten taloyhtiöt laativat selvityksen itsenäisesti ilman asiantuntijan apua, eikä selvitys siten kerro kiinteistön oikeaa kunnossapitotarvetta, saati ajoita niitä taloudellisesti sekä teknisesti oikea-aikaiseen järjestykseen.
− Suunnitelmallisuus ja asiantuntijuus ovat avainasemassa kiinteistön kuntoa arvioidessa sekä kunnossapitotarpeita analysoidessa. Viiden vuoden katsonta tulevaisuuteen on hyvin lyhytnäköistä, kun kyseessä on vuosikymmeniä käytössä olevat taloyhtiöiden rakennukset, Marttinen jatkaa.
Taloyhtiöiden hallituksille voi olla hankalaa hahmottaa, että isot korjaushankkeet vaativat monien vuosien suunnittelua onnistuakseen.
Nykyisen kunnossapitotarveselvityksen viiden vuoden ajattelulla hankkeet toteutetaan kiireellisin hätäkorjauksin ja vain välttämättömät korjaukset edellä. Kymmenessä vuodessa remontteihin osattaisiin valmistautua paremmin eikä korjausvelkaa syntyisi kuten ennen.
Ongelmia on myös kunnossapitotarveselvityksen laadinnassa. Tällä hetkellä kunnossapitotarveselvityksen voi käytännössä laatia kuka vain millä tahansa sisällöllä.
− Kunnossapitotarveselvityksen tietojen tulisi pohjautua lain raameissa määriteltyyn asiantuntijan työhön eikä maallikon arvailuihin. Kymmeneksi vuodeksi laadittava kuntoarvio olisi puolueeton, kolmihenkisen asiantuntijaryhmän toteuttama tutkimus kiinteistön korjaustarpeista, Marttinen sanoo.
Korjaustoimenpiteiden kustannusarviot kuuluvat tyypillisesti kuntoarvioon, mutta niitä ei ole nähtävissä kunnossapitotarveselvityksessä. Hinta-arvioiden liittäminen selvityksen yhteyteen selkeyttäisi hahmottamaan paremmin tulossa olevia kokonaiskustannuksia.
Asumiseen liittyvät velkaongelmat ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Yhä useampi asumismaksujen viivästymisten vuoksi perintään joutunut saa häätöhaasteen. Erityisesti nuorten aikuisten velkaantuminen asumismaksujen vuoksi on moninkertaistunut.
Kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijoiden julkistamassa raportissa tarkastellaan rakennetun ympäristön tilaa. Raportin mukaan korjausvelan hallinnan tulisi olla tärkein prioriteetti. Rakentamisessa tulisi siirtyä yhä enemmän uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen.
Taloyhtiöissä tehdään liian vähän korjauksia, selviää Isännöintiliiton tuoreesta talouskyselystä. Syytä korjausten lykkäämiselle löytyy kustannusten noususta ja taloyhtiöiden heikentyneestä lainansaantimahdollisuudesta. Suurin syy on kuitenkin osakkaiden haluttomuus edistää remontteja.
Enimmillään mökin omistava joutuu maksamaan kaksinkertaisia kunta- ja aluekohtaisia maksuja verrattuna edullisimpaan kuntaan. Kalleimmalla paikkakunnalla Savonlinnassa vapaa-ajan asunnon ja tontin kiinteistöveroon, sähköön ja jätemaksuihin menee vuodessa 1 279 euroa. Matalimmat kuntakohtaiset maksut sen sijaan ovat Pohjanmaalla sijaitsevassa Mustasaaressa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään