Suomen Vuokranantajien vuokramarkkinakatsauksen mukaan kilpailu vuokramarkkinoilla on kiristynyt. Katsauksen mukaan eri alueiden eriytyminen vahvistuu myös tulevaisuudessa.
Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomas Viljamaa näkee, että kannattava asuntosijoittaminen vaatii kiristyvässä markkinatilanteessa yhä parempaa osaamista ja riskienhallintaa.
Lokakuussa julkaistussa Suomen Vuokranantajien vuokramarkkinakatsauksessa tarkastellaan eri kaupunkien vuokramarkkinanäkymiä Vuokraovi.comin kevään 2019 tilastojen sekä Tilastokeskuksen tietojen valossa.
Katsauksen mukaan kilpailu vuokramarkkinoilla on kiristynyt. Eri alueiden eriytyminen vahvistuu myös tulevina vuosina. Väestönkasvu on voimakasta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, mutta osassa maata väestö puolestaan vähenee voimakkaasti. Samaa tarinaa kilpailun kiristymisestä ja isojen sijoittajatahojen aktiivisuudesta asuntomarkkinoilla kertoo myös Rakennuslehden tuore markkinakatsaus.
Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomas Viljamaa näkee, että kiristyvässä kilpailussa riskienhallinta ja perusasioiden osaaminen korostuvat.
– Vuokranantajan täytyy herkällä korvalla kuunnella vuokralaisten toiveita, etsiä markkinatietoa omasta alueestaan sekä asettaa vuokrataso realistisesti. Markkinakatsausten lisäksi oman asunnon vuokratasoa kannattaa seurata vuokravälityssivustoilta ja käyttämällä esimerkiksi Vuokraovi.comin Vuokralaskuria, joka antaa osoitetasolla dataa vuokratasoista viimeisen kahden vuoden ajalta, Viljamaa vinkkaa.
Asuntosijoittamisesta on mahdollista saada tuottoa, mutta se vaatii osaamista ja vaivannäköä.
– Jatkuva asuntosijoittamisen opiskelu on tärkeää ja palkitsevaa. Perusasiat pitää hallita ja kaikessa voi aina kehittyä. Olennaiset riskinhallinnan välineet, kuten vuokranantajan vakuutukset ja varautuminen korkojen nousuun, pitää olla hallussa. Myös poliittisten riskien ehkäisy on yksi iso kokonaisuus. Sitä voi hallita esimerkiksi kuulumalla yksityisten vuokranantajien etuja ajavaan Suomen Vuokranantajii, Viljamaa näkee.
Asuntosijoittamisen tuotot ovat 2010-luvun aikana laskeneet jonkun verran. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa matala korkotaso ja voimakas asuntotuotanto.
– Edelleen voi kuitenkin tehdä kannattavia sijoituksia asuntoihin. Vuokra-asuminen asumismuotona yleistyy ja kiinnostaa entistä enemmän. Tässä on tapahtunut selvää asumispreferenssien muutosta. Erityisesti nuoremmille sukupolville omistusasunto ei ole enää samanlainen statuskysymys kuin aiemmin, Viljamaa toteaa.
– Kaupungistuminen ja vuokra-asumisen lisääntyminen ovat isoja trendejä, jotka ovat asuntosijoittamisen puolella. Yhteiskunnallisesti yksityisillä vuokranantajilla on iso merkitys. Laaja yksityisten vuokranantajien toimijajoukko tuo vuokramarkkinoille joustavuutta ja tarjontaa, mikä aiheuttaa muun muassa naapurimaassamme Ruotsissa ihastelua ja kateellisuutta. Vuokramarkkinoiden suotuisan kehityksen vuoksi onkin tärkeää, että yksityisillä vuokranantajilla on myös jatkossa keskeinen rooli Suomen toimivilla vuokramarkkinoilla, Viljamaa tähdentää.
Asuntosijoitus onnistuu tai epäonnistuu asuntoa hankittaessa. Onnistuminen on haastavampaa, jos asunnosta maksaa liikaa, ei tunnista alueen vuokrattavuutta tai ei osaa ennakoida mahdollisia tulevia remontteja.
– Kaikissa kaupungeissa voi edelleen tehdä onnistuneita sijoituksia. Nykyään pitää olla entistä tarkempi, miten vuokraustoimintaa tehdään esimerkiksi väestöään menettävillä alueilla, miten ja minne kasvavat kaupungit kehittyvät ja kuinka asettaa vuokrataso oikein. Pitkäjänteisyys on avainasemassa ja pitää voida katsoa vähän pidemmälle tulevaisuuteen. Tulevaisuudessa kuka tahansa voi olla vuokralainen ja kuka tahansa voi olla vuokranantaja, Viljamaa näkee.
Suurin osa helsinkiläisistä kokee olonsa turvalliseksi omalla asuinalueellaan, myös viikonloppuiltaisin. Turvallisuuden kokemukset ovat kuitenkin viime vuosina heikentyneet. Pääkaupunkilaiset ovat myös huolissaan asuinalueiden eriarvoisuudesta.
Alue- ja kuntavaalit järjestetään ensi viikon sunnuntaina. Kunnilla on lukuisia asumiseen liittyviä tehtäviä. Kuntien ja hyvinvointialueiden päätökset vaikuttavatkin monin tavoin taloyhtiöiden arkeen.
Ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi rakentamislaki tuo mukanaan laajoja muutoksia alan käytäntöihin ja sääntelyyn. Sen toivotaan edistävän kiertotaloutta ja vähentävän byrokratiaa. Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi kertoo, miten uudistus vaikuttaa taloyhtiöihin.
Kiinteistönhoitajan töihin kuuluu niin asiakkaiden kohtaamista, teknistä ylläpitoa kuin erilaisia korjaus- ja huoltotehtäviä sekä piha-alueiden hoitoa. Parasta työssä onkin sen vaihtelevuus, vuoden vaihteessa kiinteistönhoitajaksi valmistunut Max Miettunen arvioi.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään