Suomen Vuokranantajien vuokramarkkinakatsauksen mukaan kilpailu vuokramarkkinoilla on kiristynyt. Katsauksen mukaan eri alueiden eriytyminen vahvistuu myös tulevaisuudessa.
Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomas Viljamaa näkee, että kannattava asuntosijoittaminen vaatii kiristyvässä markkinatilanteessa yhä parempaa osaamista ja riskienhallintaa.
Lokakuussa julkaistussa Suomen Vuokranantajien vuokramarkkinakatsauksessa tarkastellaan eri kaupunkien vuokramarkkinanäkymiä Vuokraovi.comin kevään 2019 tilastojen sekä Tilastokeskuksen tietojen valossa.
Katsauksen mukaan kilpailu vuokramarkkinoilla on kiristynyt. Eri alueiden eriytyminen vahvistuu myös tulevina vuosina. Väestönkasvu on voimakasta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, mutta osassa maata väestö puolestaan vähenee voimakkaasti. Samaa tarinaa kilpailun kiristymisestä ja isojen sijoittajatahojen aktiivisuudesta asuntomarkkinoilla kertoo myös Rakennuslehden tuore markkinakatsaus.
Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomas Viljamaa näkee, että kiristyvässä kilpailussa riskienhallinta ja perusasioiden osaaminen korostuvat.
– Vuokranantajan täytyy herkällä korvalla kuunnella vuokralaisten toiveita, etsiä markkinatietoa omasta alueestaan sekä asettaa vuokrataso realistisesti. Markkinakatsausten lisäksi oman asunnon vuokratasoa kannattaa seurata vuokravälityssivustoilta ja käyttämällä esimerkiksi Vuokraovi.comin Vuokralaskuria, joka antaa osoitetasolla dataa vuokratasoista viimeisen kahden vuoden ajalta, Viljamaa vinkkaa.
Asuntosijoittamisesta on mahdollista saada tuottoa, mutta se vaatii osaamista ja vaivannäköä.
– Jatkuva asuntosijoittamisen opiskelu on tärkeää ja palkitsevaa. Perusasiat pitää hallita ja kaikessa voi aina kehittyä. Olennaiset riskinhallinnan välineet, kuten vuokranantajan vakuutukset ja varautuminen korkojen nousuun, pitää olla hallussa. Myös poliittisten riskien ehkäisy on yksi iso kokonaisuus. Sitä voi hallita esimerkiksi kuulumalla yksityisten vuokranantajien etuja ajavaan Suomen Vuokranantajii, Viljamaa näkee.
Asuntosijoittamisen tuotot ovat 2010-luvun aikana laskeneet jonkun verran. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa matala korkotaso ja voimakas asuntotuotanto.
– Edelleen voi kuitenkin tehdä kannattavia sijoituksia asuntoihin. Vuokra-asuminen asumismuotona yleistyy ja kiinnostaa entistä enemmän. Tässä on tapahtunut selvää asumispreferenssien muutosta. Erityisesti nuoremmille sukupolville omistusasunto ei ole enää samanlainen statuskysymys kuin aiemmin, Viljamaa toteaa.
– Kaupungistuminen ja vuokra-asumisen lisääntyminen ovat isoja trendejä, jotka ovat asuntosijoittamisen puolella. Yhteiskunnallisesti yksityisillä vuokranantajilla on iso merkitys. Laaja yksityisten vuokranantajien toimijajoukko tuo vuokramarkkinoille joustavuutta ja tarjontaa, mikä aiheuttaa muun muassa naapurimaassamme Ruotsissa ihastelua ja kateellisuutta. Vuokramarkkinoiden suotuisan kehityksen vuoksi onkin tärkeää, että yksityisillä vuokranantajilla on myös jatkossa keskeinen rooli Suomen toimivilla vuokramarkkinoilla, Viljamaa tähdentää.
Asuntosijoitus onnistuu tai epäonnistuu asuntoa hankittaessa. Onnistuminen on haastavampaa, jos asunnosta maksaa liikaa, ei tunnista alueen vuokrattavuutta tai ei osaa ennakoida mahdollisia tulevia remontteja.
– Kaikissa kaupungeissa voi edelleen tehdä onnistuneita sijoituksia. Nykyään pitää olla entistä tarkempi, miten vuokraustoimintaa tehdään esimerkiksi väestöään menettävillä alueilla, miten ja minne kasvavat kaupungit kehittyvät ja kuinka asettaa vuokrataso oikein. Pitkäjänteisyys on avainasemassa ja pitää voida katsoa vähän pidemmälle tulevaisuuteen. Tulevaisuudessa kuka tahansa voi olla vuokralainen ja kuka tahansa voi olla vuokranantaja, Viljamaa näkee.
Kun taloyhtiön pihaa halutaan hoitaa hyvin, kannattaa ensin keskustella tavoitteista ja sitten määritellä omalle pihalle sopiva hoidon taso. Pihan hoidossa voi käyttää apuna viheralan ammattilaista. Hänet kannattaa ottaa mukaan myös tavoitekeskusteluun.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä kolme isännöintialan yritystä ovat valittaneet markkinaoikeuden isännöintikartellia koskevasta ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Markkinaoikeus on antanut päätöksen helmikuussa 2021 esiin tulleesta isännöintikartellijutusta. Asianosaiset määrättiin maksamaan liki viiden miljoonan euron seuraamusmaksut.
Euroopan parlamentin julkistama kanta rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivitykseen on nostattanut pelkoja kiinteistöjen arvonkehityksestä ja tulevista pakkoremonteista. Parlamentin näkemyksen odotetaan kuitenkin vielä lieventyvän.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään