Lait ja säädökset muuttuvat, suhdanteet vaihtelevat ja kiinteistönpitokin kehittyy. Mitä ajankohtaista taloyhtiömaailmassa tapahtuu?
Toisinaan hämärät illat herättävät liikkeelle myös hämäräheikit ja siksi syyskauden alussa onkin hyvä käyttää hetki miettien taloyhtiön turvallisuutta. Mitä taloyhtiö voi tehdä turvallisuuden eteen? Entä mitä itse asukkaana kannattaa pitää mielessä?
Kaukolämmöstä maalämpöön vaihtamista suunnittelevat helsinkiläiset taloyhtiöt ovat syksyn aikana hämmästelleet niin sanottua irtautumismaksua, jonka kaupungin energiayhtiö Helen perii toimenpiteestä. Keskimäärin maksu on Helenin mukaan arvonlisävero mukaan lukien 5 400 euroa, mutta se voi joissain tapauksissa nousta jopa 6 600 euroon. Maksulla Helen sanoo kattavansa kuluja: tarpeettomaksi jäävä kaukolämpöputki pitää katkaista jäätymis- ja vuotovaaran takia.
Rakennusten korjaamisessa on luvassa kasvua jatkossakin. Volyymi on nykyhinnoin reilut 2 miljardia suurempi vuonna 2030 eli 16 miljardia euroa, arvioi Forecon Rakennuslehdelle tekemässään markkina-analyysissa. Talotekniikan korjaukset muodostuvat pienemmistä rakenneosakokonaisuuksista, jotka ovat vesi- ja viemärijärjestelmät, ilmanvaihtojärjestelmät, sähkö- ja automaatiojärjestelmät sekä lämpöjärjestelmät.
Digitalisaation vuoksi myös asuinkiinteistön kybertoimintaympäristöön voi kohdistua kyberhäiriöitä ja -uhkia niin sisältäpäin kuin ulkoakin. Tämä koettiin myös lappeenrantalaisessa kiinteistössä, jossa verkkohyökkäyksellä lamaannutettiin talon lämmitysjärjestelmä. Asuinkiinteistön kyberturvallisuusstrategian tavoitteena on auttaa taloyhtiön hallintoa ja asukkaita synnyttämään itselleen kyvykkyyttä hahmottaa laajasti kyberympäristö.
Ympäristöministeriön toteuttaman Kynätpois-haastekampanjan tavoitteena oli kiinteistö- ja rakentamisalan toiminnan tehostaminen kannustamalla sähköisen allekirjoituksen käyttöönottoon. Tämä tehtiin nostamalla esiin pieneltä vaikuttavan digitalisointitoimenpiteen taloudellisia ja ajallisia säästöjä sekä positiivisia ympäristövaikutuksia. Sähköisen allekirjoittamisen hyötylaskurin avulla kiinteistö- ja rakentamisalan yritykset pystyivät laskemaan sähköisen allekirjoittamisen mahdolliset hyödyt omalta osaltaan.
Rakennuksen ja käyttöveden lämmitys lohkaisee jopa 80 prosenttia kotitalouden energiankäytöstä. Asumisen osuus suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä on lähes 40 prosenttia. − Lämmitysenergian tehokas käyttö ja ylikulutuksen välttäminen auttavat leikkaamaan asumisen ilmastovaikutuksia, muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.
Oikeustieteiden maisteri Markus Talvio kirjoittaa omataloyhtio.fi-sivustoilla erimielisyyksien remontointitarpeista syntyvän tyypillisimmällään silloin, kun kyseessä on pienehkö taloyhtiö, jossa nuoremmat haluaisivat remontoida rakennusta, mutta vanhemmat osakkaat eivät, koska heillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia lyhentää remontin rahoittamiseksi kaavailtua yhtiölainaosuutta. Lain mukaan yhtiö vastaa taloyhtiön rakennusten kunnossapidosta siltä osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajalle. Äänivaltaa yhtiössä käyttävät luonnollisesti osakkaat […]
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toteuttamassa selvityksessä tarkastellaan asuntotuotannon laatumuutoksia vuosina 2005–2020. Tehokkaan maankäytön, teknisten parannusten sekä asuntojen keskikoon pienenemisen lisäksi asuntotuotannon leimallisia muutoksia ovat viime vuosina olleet tilansäästö ja matalampi energiankulutus. Kasvaneeseen asuntojen kysyntään on onnistuttu vastaamaan kaavoituksella ja asuntopolitiikalla, mutta kehityksen kääntöpuolena on uuden asuntokannan yksipuolisuus.
Tammi–heinäkuun aikana Espoossa myydyistä omakotitaloista 60 prosenttia myytiin yli 500 000 eurolla, kertoo Huoneistokeskus Talouselämä-lehden artikkelissa. − Olemme itsekin yllättyneitä omakotitalojen hintatrendin kehityksestä, sanoo Huoneistokeskuksen markkinointi- ja viestintäjohtaja Eija Miehola. Luvut perustuvat KVKL:n ylläpitämään Hintaseurantapalveluun, johon suurimmat välitysliikkeet toimittavat kauppatietonsa.
Suomessa on noin satatuhatta taloyhtiötä. Asuinkerrostaloista suurin osa on rakennettu 1960–1980-luvuilla, rivitaloista suurin osa 1970–1990-luvuilla. Näissä taloyhtiöissä rakenteiden ja teknisten järjestelmien niin sanottu tekninen käyttöikä on päättymässä tai jo ohitettu.
Uuden asunnon ostaja voi rahoittaa taloyhtiölainalla jopa 70–80 prosenttia asunnon velattomasta hinnasta. Tällä hetkellä asuntosijoittaja saa vähentää taloyhtiön tulouttamat pääoma- eli rahoitusvastikkeet vuokratuloista verotuksessa. VM:n budjettiriiheen valmistelemassa muistiossa käsiteltiin verovähennysoikeuden poistamista uudiskohteiden osalta.
Energiatodistuksen hankkiminen pientaloon maksaa 300–500 euroa. Siksi sitä ei hankita kuin pakkoraossa eli taloa myytäessä. Hämeen Sanomissa paikallinen kiinteistönvälittäjä arvioi, että ehkä kolmannes omakotitalojen myyjistä on hankkinut lakisääteisen energiatodistuksen ennen kiinteistön myymistä.