Helsinki selvitti keinoja häiriövalojen vähentämiseen

Helsingin kaupungin häiriövaloselvityksen tavoitteena on lisätä kaupungin viihtyisyyttä ja turvallisuuden tunnetta myös pimeän aikaan. Häiriövalo on myös hukattua energiaa, joten valaistusten suunnittelussa tulisi aina panostaa valaistustarpeen oikeaan mitoittamiseen.

− Haluamme, että Helsingissä on pienemmät valokontrastit, harmonisempi yöllinen maisema ja kaupunkitila sekä kirkkaampi tähtitaivas. Tämä vaatii vastuullisen valaistustavan noudattamista niin yleisillä kuin yksityisillä alueilla, suunnitteluvastaava Pia Rantanen Helsingin kaupungilta sanoo.

Selvitystyön ensimmäisessä vaiheessa järjestettiin avoin valaistuskysely kaupunkilaisille. Kyselyssä kartoitettiin asukkaiden kokemaa häiriövaloa ja pyydettiin mm. osoittamaan kartalta paikkoja, jotka voitaisiin jättää hämärämmiksi turvallisuuden tunteen kärsimättä tai kokonaan pimeiksi mahdollistamaan esim. tähtitaivaan, maiseman ja luonnon tarkkailun pimeään aikaan. Kyselyyn vastasi yli 1500 henkilöä ja karttamerkintöjä saatiin miltei 4000 kappaletta.

Kyselyn, taustaselvitysten, maastokäyntien ja mittausten pohjalta tunnistettiin ja luokiteltiin Helsingin yleisimmät häiriövalon lähteet. Näitä ovat mm. mainosnäytöt, keskustan perinteinen riippuvalaisinmalli, pihavalaistukset sekä laajat kentät ja työmaat. Asukkaita häiritsee erityisesti asuntojen ikkunoista sisään tunkeutuva häiriövalo, liian kirkkaat mainosnäytöt sekä häikäisy.

Ehdotetuissa jatkotoimenpiteissä on konkreettisia valaistuksen parannushankkeita, ohjeistusten ja määräysten päivitystä sekä toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla häiriövalon syntymistä voitaisiin estää.

Hukattua energiaa

Häiriövalo on hukattua energiaa. Siksi valaistusten suunnittelussa tulisi aina panostaa valaistustarpeen ja valon määrän ja sen suuntauksen oikeaan mitoittamiseen. Häiriövalo on vaakatason yläpuolelle suuntautuvaa valoa tai valoa, joka aiheuttaa ärtymystä, epämiellyttävyyttä tai vaikeuttaa oleellisen informaation näkemistä suuntauduttuaan valaistavan alueen ulkopuolelle.

Valosaaste saattaa aiheuttaa ympäristöhaittoja myös kasveille, hyönteisille ja eläimille, jotka ilmenevät kasveilla kasvukauden muutoksina sekä hyönteisillä ja eläimillä elintapojen muutoksina.

Häiriövalo näkyy konkreettisesti kaupunkiympäristössä häikäisevinä valaisimina, yöaikaan hohtavina pilvinä tai näkemistä haittaavina mainosvaloina.

Lue lisää: Helsingin häiriövaloselvitys

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

19.9.2022

Kiinnostus energiaremontteihin kasvaa Helsingissä

Helsingin rakennusvalvontaan perustettiin viime vuonna energia-asiantuntijoiden tiimi, joka antaa taloyhtiöille puolueetonta neuvontaa energiaremonttien edistämisessä. Tiimi on saanut yhteydenottoja erityisesti maalämmön käyttöönottoon liittyen.

vanha hevostalli

18.11.2022

Vanha hevostalli muuttui asunnoiksi

Helsinkiläisen taloyhtiön sisäpihalla on vanha hevostalli, joka on muutettu asuinkäyttöön. Talli oli jo purku-uhan alla, mutta Helsingin kaupungin suojelu pelasti sen. Uudistetussa tallissa on säilytetty yli sadan vuoden takainen henki.

Tähtiartikkeli

Tilaajille

helle

4.5.2022

Helteet tekevät kodeista vaarallisen kuumia – Tulevaisuuden jäähdytystarpeet selvityksessä

Tukalat helteet ovat yleistyneet ilmastonmuutoksen myötä. Ne aiheuttavat epämukavien olojen lisäksi ennenaikaisia kuolemia, joten asuntoihin etsitään nyt jäähdytyskeinoja. Aalto-yliopiston tuore tutkimushanke selvittää rakennusten lämpötilojen vaikutusta ihmisten viihtyvyyteen.

2.2.2022

Helsinki sallii maalämpökaivojen rakentamisen yleisille alueille ensimmäisenä Suomessa

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta päätti maanantain kokouksessaan sallia maalämpökaivojen rakentamisen kaupungin omistamille yleisille alueille, mikäli tila taloyhtiön omalla tontilla ei riitä. Päätöksen taustalla on edullisen maalämmön kasvava kysyntä sekä maalämmön ilmastoystävällisyys, joka vastaa kaupungin tavoitteeseen hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä. Ensisijaisesti kaivot tulee rakentaa taloyhtiön omalle tontille niin, että ne sijaitsevat yli 7,5 metrin päässä kaupungin viheralueen, […]

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti