Lahtelainen kerrostalo, Asunto oy Lahden Hämeenkatu 24, on odottanut vuosien ajan peruskorjausta, jonka viipyessä ikkunoita on rikottu ja julkisivua sotkettu. Kaupungin rakennusvalvonnan antamat korjauskehotukset eivät poistaneet ongelmia.
Kaupungin rakennus¬ ja ympäristölupalautakunta on päättänyt määrätä asuntoyhtiön korjaamaan tai suojamaan rikkoutuneet ikkunat sekä siistimään julkisivun graffiteista. Määräyksiä on noudatettava kuukauden kuluessa siitä, kun lautakunnan päätös on saanut lainvoiman.
Ikkunoita koskevan määräyksen tehosteena on uhkasakko, jossa on 3 000 euron peruserä ja lisäksi 1 500 euron kuukausittainen lisäerä. Graffitien siistimismääräyksen uhkasakossa peruserä on 2 000 euroa ja lisäerä 1 000 euroa per kuukausi.
Rakennus on valmistunut vuonna 1951. Vuonna 2018 talon osti BPInvest-yhtiö talousvaikeuksiin ajautuneelta Nuorisosäätiöltä. BP¬Investin aikomuksena on saneerata talo vuokra-asunnoiksi.
Hanke ei ole kuitenkaan edennyt eikä kaupungin rakennusvalvonnalle toimitettu lupakäsittelyyn liittyviä kuntotutkimusraportteja ja korjaussuunnitelmia. Lehtitietojen mukaan BP¬Investissä toimineet henkilöt ovat olleet Turun seudulla epäiltyinä monista kyseenalaisista liiketoimista.
Toukokuun alussa rakennusvalvonta kehotti kiinteistön omistajaa suojaamaan rikotut ikkunat välittömästi. Samalla kehotettiin siistimään graffitit 7. kesäkuuta mennessä. Taloyhtiö ei noudattanut kehotuksia.
Rakennusvalvonta lähetti kesäkuussa taloyhtiölle selvityspyynnön. Heinäkuussa antamassaan vastineessa taloyhtiö kertoi, että korjaustoimet ovat vain väliaikaisia ennen ”kokonaisvaltaisia rakennusteknillisiä toimenpiteitä”.
Lupalautakunnan puheenjohtaja Jani Wallenius arvelee, ettei kaupunkikuvalliseksi murheenkryyniksi päätyneen talon saneeraus ole etenemässä lähiaikoina.
– Jos minulta kysytään, kaupungin pitäisi ostaa kiinteistö pois. Muuten rakennus voi olla vuosia tuollainen. Yksityisen omaisuuden suoja on Suomessa kuitenkin niin vahva, että rakennuksen epäsiisteyteen on vaikea puuttua, hän toteaa.
Viranomaisten pitäisi valvoa parveketupakointikieltoa. Käytännössä tämä jää kuitenkin taloyhtiöiden harteille, kirjoittaa Yle nettisivuillaan. Parveketupakointikieltoja tulee koko maassa voimaan tänä vuonna noin parisenkymmentä kappaletta.
Uusimaa-lehti: Porvoolaisen asunto-osakeyhtiön asuinhuoneistossa todettiin viime maaliskuussa kosteusvaurio huoneiston lattiassa sekä rossialapohjassa. Asunnon kohdalla vuosi viemäriputki. Huoneistossa oli havaittu myös ulosteen hajua.
Suomessa on lähes 370 000 valtion tukemaa vuokra-asuntoa, joissa asukasvaikuttaminen on tärkeä osa talojen oikea-aikaista kunnossapitoa ja viihtyisyyttä. Asukkaiden äänen kuuluminen on turvattu yhteishallintolailla, joka antaa vuokratalojen asukkaille, asumisoikeuden haltijoille sekä osaomistustalojen vähemmistöosakkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia omaa asumistaan koskevissa asioissa. Yli 30 vuotta voimassa ollutta lakia halutaan tarkentaa.
Keminmaassa asuva nainen sai sakkoja kaadatettuaan taloyhtiön pihassa olleita puita ilman lupaa, kirjoittaa Kaleva. Nainen kaatoi luvatta neljä 50–100-vuotiasta mäntyä sekä kaksi pihlajaa taloyhtiön pihasta vuonna 2015. Työn tekijälle hän sanoi lupien olevan kunnossa.