Lait ja säädökset muuttuvat, suhdanteet vaihtelevat ja kiinteistönpitokin kehittyy. Mitä ajankohtaista taloyhtiömaailmassa tapahtuu?
Suomessa latausta tarvitsevien autojen määrä kasvaa latauspisteitä rivakammin. Kun vuoden 2020 lopussa täyssähköautojen määrä yhtä pika- ja suurteholatauspistettä kohti oli 27 autoa, niin vastaava vertailuluku viime vuoden lopussa oli 33 autoa. Tiedot ilmenevät Sähköinen liikenne -yhdistyksen keräämistä tiedoista.
Kustannukset ovat olleet voimakkaassa kasvussa viime vuodesta lähtien, jolloin puussa ja teräksessä nähtiin jopa 50 prosentin nousua. YIT:n toimitusjohtaja Markku Moilanen kertoo, että kokonaisuudessaan kustannukset nousivat noin kymmenen prosenttia. − Rakennuttajalle kustannusten arvioiminen on erittäin hankalaa ja voi johtaa siihen, että asuntojen ennakkomyyntiin laittamista viivytetään, arvioi Aktian yrityspankin johtaja Anu Vainio.
Viime vuonna vanhoja omakotitaloja ostettiin 17 443 kappaletta, mikä oli 9,5 % enemmän kuin vuonna 2020. Vanhoja omakotitaloja ovat kaikki muut paitsi juuri valmistuneet. – Omakotitalojen kysyntä on kasvussa, ja samaan aikaan useilla alueilla ostajia kiinnostavia omakotitaloja on liian vähän myynnissä.
EU:n tavoitteena on vähentää päästöjä vuoteen 2030 mennessä 55 prosenttia. Suomen tavoite on olla hiilineutraali jo vuonna 2035, mutta EU:n vasta vuonna 2050. Merkittävä päästöjen vähentäminen tapahtuu asumisessa.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) esittää, että väestönsuojien kunnosta vastaavien kiinteistönomistajien tulisi nimetä erillinen henkilö, joka huolehtii väestönsuojien huollosta ja tarkastuksista vuosittain. SPEKin turvallisuusasiantuntija Jari Pouta toteaa Ylelle, että nykyinen lainsäädäntö ei suojanhoitajan nimeämistä edellytä. Poudan mukaan väestönsuojan hoitajat ohjaisivat ja johtaisivat toimia myös käyttöönotto- ja suojautumistilanteessa, ellei kiinteistössä ole toisin sovittu.
Myynti-ilmoituksessa hehkutettu hyvä taloyhtiö ei aina vastaa todellisuutta. Ostajalta ja hyvin usein selvittämättä, millaisesta taloyhtiöstä hän on asuntoa lopulta ostamassa. Ei tiedetä korjausvelasta eikä naapureista.
Omataloyhtio.fi: Vanhat kerrostalokylpyhuoneet ovat usein varsin kompakteja, mutta toisinaan niitä laajennetaan putkiremontin yhteydessä. Hyvällä suunnittelulla ja oikeilla kalustevalinnoilla niukkoihinkin neliöihin voidaan remontoida toimiva kokonaisuus. Taloyhtiön kannattaa satsata huolelliseen suunnittelutyöhön ja käydä urakoitsijan kanssa tarkkaan läpi remontissa vakiona tarjottavien materiaalien ja kalusteiden laatu sekä käytännöllisyys.
KITA: Viemäritukos saattaa olla ensimmäinen oire, josta taloyhtiössä huomataan viemäreiden kunto. Puhdistus- ja korjaustoimenpiteet voidaan kohdentaa oikea-aikaisesti, kun viemäreiden kuntoa seurataan noin viiden vuoden välein kuvaamalla. − Painehuuhtelussa viemärit puhdistetaan hellävaraisesti veden avulla.
OP:lta haettujen uusien asuntolainojen määrä on viikosta 8 alkaen notkahtanut alaspäin viikkotasolla noin 25 prosenttia verrattuna vuoden 2021 ennätyskoviin lukemiin. Viimeisen viiden vuoden tarkastelujaksolla haettujen asuntolainojen määrä on kuitenkin helmi-maaliskuussa pysytellyt vuosien 2018–2020 tasolla. – Sodan aiheuttama tilanne on verrattavissa koronapandemian alkuun, jolloin asuntokauppa hidastui mutta elpyi nopeasti, kun epävarmuus tilanteesta hälveni.
Helsingin Sanomat: Turun ydinkeskustassa sijaitseva huoneisto vaihtoi omistajaa vuonna 2017 noin 90 000 eurolla. Nyt myyjä joutuu palauttamaan myyntihinnasta 50 000 euroa korkoineen ja maksamaan oikeudenkäyntikuluja 30 000 euroa. HS kertoo, että taustalla on erikoinen riita, joka aiheutui viranomaisten rekistereissä olevista vääristä tiedoista.
Kiinteistöliiton selvityksen mukaan taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä ainoastaan 12 prosenttia on alle 44-vuotiaita. 65–74-vuotiaita on 39 prosenttia, 55–64-vuotiaita 23 prosenttia ja yli 75-vuotiaita 13 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla keski-ikä on noin 60 ja muualla Suomessa 63 vuotta.
Kallistunut energia on saanut yhä useamman kiinteistönomistajan harkitsemaan energiaremonttia. Ukrainan tilanne tulee todennäköisesti vielä lisäämään innostusta energiaremontteihin. Valtio tukee energiaremontteja tänä vuonna 40 miljoonalla eurolla.