Pahvin ja lasin kierrätys takkuaa viestintäepäselvyyksien vuoksi

Helsingin Uutisten lukijat kertovat Keski-Pasilan uudessa kerrostalossa kartongille tarkoitetun putken olleen useasti tukossa, koska sinne oli laitettu liikaa ja liian isoa aaltopahvia.

HSY:stä kerrotaan, että pahvi ja kartonki kerätään yleisesti samaan keräykseen sekä taloyhtiöissä että Rinki-ekopisteissä ja ne menevät samaan vastaanottopaikkaan.

Putkikeräyksestä vastaavan Keski-Pasilan Kidan projektipäällikkö Aleksi Virén toivoi Helsingin Uutisten haastattelussa, että isoille pahvilaatikoille tarkoitetussa keräysastiassa lukisi kartongin sijaan pahvi. Hänen mukaansa HSY:n ohjeet ovat ristiriitaisia ja vaikeuttivat kierrättämistä taloyhtiössä.

–  HSY:llä ei ole erikseen omaa tarraa pahville, vaan kartonkipakkaus on yhteisnimi kaikille niin sanotuille kuitupakkauksille eli paperi-, -kartonki- ja pahvipakkauksille. Putkikeräyskohteissa taas käytännön syistä isot pahvilaatikot kuten muutkin isot esineet on toimitettava niille varattuun paikkaan, koska on selvää, että ne eivät putkiin mahdu. Ohjeistus tästä kuuluu putkikeräysyhtiöille, HSY:n projektipäällikkö Minna Partti vastaa.

Jätteitä ei enää juuri kaatopaikoille viedä

Moni yhä ajattelee, että lajittelu ei kannata, kun jätteet viedään edelleen kaatopaikalle. Kaatopaikalle ei kuitenkaan päädy oikeastaan mitään, sekajätekin hyödynnetään energiantuotannossa.

– Lajittelun itsessään ihmiset osaavat melko hyvin. Rikkinäiset lasitavarat kuuluvat sekajätteeseen, koska keräys on vain pulloille ja purkeille, joista tehdään kierrätysraaka-ainetta uusiin lasipulloihin ja -purkkeihin, Partti kertoo.

Helsingin Uutisten lukijoilta tuli myös palautetta, että isännöitsijöiden asenteet kierrätykseen voivat olla kielteisiä.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

13.12.2018

Kotitalouksien tuottamasta jätemäärästä ja kierrätysinnosta uutta tietoa

Suomen ympäristökeskus on selvittänyt 13 kuntaseudun kotitalousjätteen määrää ja kierrätysastetta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kotitalouksien jätteiden määrää ja kierrätysastetta on arvioitu näin laajasti ja yhtenäisesti. – Työ on osa EU:n rahoittamaa Circwaste-hanketta, jossa mukana olevat maakunnat ja kunnat ovat poikkeuksellisella tavalla sitoutuneet saavuttamaan jätesuunnitelman tavoitteita ja edistämään kiertotaloutta, hankkeen vetäjä Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta […]

25.4.2017

Suomalaisten kierrätysinnossa on kirittämisen varaa

Jätteiden energiakäyttö ja kierrätys ovat korvanneet kaatopaikat, osin uudistuneen lainsäädännön voimalla. Liki puolet yhdyskuntajätteestä poltetaan Suomen kahdeksassa jätevoimalassa. Pääkaupunkiseudun sekajätteet muuttuvat sähköksi Vantaan Energian jätevoimalassa.

3.11.2021

Mikä avuksi, kun ikkuna huurtuu?

Ulkolasin huurtuminen syksyisin ja keväisin on erittäin normaali ilmiö energiatehokkailla ikkunoilla, eikä sitä kannata pelästyä. Nykypäivän energiatehokkaissa ikkunoissa lämpövuoto on niin vähäistä, että ikkunan ulkopinta pääsee jäähtymään joissakin olosuhteissa ulkoilmaa kylmemmäksi, mikä aiheuttaa huurretta ulkolasin pintaan. Huurtuminen ei siis ole vika, eikä aiheuta ikkunalle vahinkoa, mutta luonnollisesti se vähentää asumisviihtyvyyttä.

22.12.2016

Poltto ja kierrätys korvasivat yhdyskuntajätteen kaatopaikat

Jätteiden sijoittaminen penkkaan kaatopaikoille on käynyt harvinaiseksi. Viime vuonna enää runsas kymmenys yhdyskuntajätteestä sijoitettiin tällä tavoin. Sijalle on tullut jätteiden hyödyntäminen.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti