Talous-osiossa perehdytään taloyhtiön taloudenpitoon ja raha-asioihin, muun muassa vastikkeisiin ja lainoihin.
Taloyhtiö voi ottaa yhtiölainaa esimerkiksi korjaushankkeita varten. Sitä lyhennetään yleensä osakkeenomistajilta kuukausittain kerättävillä pääomavastikkeilla. Jos joku osakkaista ei pysty maksamaan vastikettaan, se jää viime kädessä muiden osakkaiden maksettavaksi.
Tilaajille
Taloyhtiön kannattaa kilpailuttaa vakuutuksensa säännöllisesti. Tinkiminen ei vakuutusasioissa kannata. Erityisesti ison ja kalliin korjaushankkeen lähestyessä taloyhtiön hallituksen on huolehdittava, että kiinteistövakuutus on voimassa.
Taloyhtiöt saattavat tänä keväänä joutua tekemään vaikeita päätöksiä yhtiökokouksissa esimerkiksi vastikkeiden noususta. Osakkaiden on nyt erityisen tärkeää osallistua yhtiökokoukseen, jotta he pysyvät perillä taloyhtiön taloustilanteesta.
Lainan myöntämiselle ei ole estettä, jos Venäjän valtio omistaa usean huoneiston taloyhtiössä vain joidenkin huoneistojen hallintaan oikeuttavat osakkeet, mutta ei osakkeiden enemmistöä.
Taloyhtiöiden kasvaneet hoitokulut voivat nyt näkyä vastikkeiden nousuna. Hoitovastikkeet saattavat nousta jopa 10-20 prosenttia. Osakkaiden kannattaa osallistua yhtiökokoukseen, sillä siellä he voivat vaikuttaa vastikkeiden perimiseen ja käyttöön.
Ensi vuoden talousarviossa on otettava huomioon kasvavat kustannukset, muistuttaa Kiinteistöliitto. Sähkön hinta pysyy korkealla ja lämmityskulut nousevat edelleen. Budjettiin kannattaa jättää liikkumavaraa.
Asunto- ja toimitilarakentamisen arvioidaan hidastuvan pääkaupunkiseudulla vuonna 2023. Syynä ovat rakennuskustannusten raju kasvu sekä asumisen energia- ja hoitokustannusten nousu. Asuinrakennusten aloitusten ja rakennuslupien volyymit ovat kääntyneet selvään laskuun jo vuonna 2022.
OP Ryhmän mukaan vain noin 7 prosenttia siltä otetuista taloyhtiölainoista on korkosuojattu. Jos osakas haluaa suojata oman osansa lainasta, kannattaa asiaa ensin käsitellä yhtiökokouksessa. Kolmasosa taloyhtiölainoista on otettu Uudellamaalla.
Kunnallisveroprosentit muuttuvat ensi vuoden alussa soteuudistuksesta johtuen. Muutokset eivät ulotu kiinteistöverotukseen, joten kunnat saavat muuttaa niitä lain mahdollistamissa rajoissa. Monet kunnat ovatkin laskemassa kiinteistöveroaan.
Asuntojen hinnat laskevat ensi vuonna enemmän kuin kertaakaan vuoden 1995 jälkeen, ennustaa asuntoluottoihin erikoistunut Hypo-pankki. Syynä tähän on inflaatio. Laskun ennustetaan kuitenkin olevan lyhytaikainen.
Kiinteistöveroa on tänä vuonna kerätty lähes 2,1 miljardia euroa, kertoo Verohallinto. Reilu kolmannes kiinteistöverosta tulee Uudeltamaalta. Suurin osa kiinteistöveron maksajista on henkilöasiakkaita.
Kiinteistöliitto vaatii, että kiinteistöveron korotusta kohtuullistetaan. Kiinteistöveron korotus olisi näillä näkymin suuri myös vuonna 2024. Liitto on jättänyt asiasta kirjelmän valtiovarainministerille.