Talous-osiossa perehdytään taloyhtiön taloudenpitoon ja raha-asioihin, muun muassa vastikkeisiin ja lainoihin.
Ympäristöministeriö pyytää kommentteja luonnokseen pitkän aikavälin peruskorjausstrategiaksi. Strategian on tarkoitus helpottaa rakennuskannan vapaaehtoista ja kustannustehokasta korjaamista energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassa esitetään yleiskatsaus rakennuskannasta, kustannustehokkaat korjaustoimenpiteet ja niiden rahoitus.
Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 2,1 prosenttia vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä vuoden 2018 vastaavasta ajanjaksosta, kertoo Tilastokeskus. Kiinteistön ylläpidon kulueristä eniten kasvoivat sähkökustannukset, 6,6 prosenttia. Korjauskustannukset kasvoivat 2,4 prosenttia, lämmityskustannukset 1,5 prosenttia.
Suomen suurimmista kaupungeista löytyy laajoja alueita, joissa asuntojen arvo ei riitä vakuudeksi taloyhtiön remonttilainalle. Kymmenessä suurimmassa kaupungissa on 51 postinumeroaluetta, joilla asuntojen neliömetrin keskihinta jää alle 2 000 euron rajan, kertoo Yle. Asuntorahoittaja Hypon laskelmien mukaan 2 000 euron hinta on tällä hetkellä ratkaiseva kynnys, kun taloyhtiö hakee lainaa suuremmalle remontille.
Marraskuun puolivälissä konkurssiin asetettu Sisco Oyj:n tapaus on esimerkki siitä, kuinka ostajan turva on puutteellinen tilanteessa, jossa perustajaurakoitsija ajautuu konkurssiin. Konkurssipesässä on yksi kesken jäänyt myytävien asuntojen RS-kohde Porvoossa, kirjoittaa Rakennuslehti. Ostajan aseman kaikissa tilanteissa turvaavaa vakuusjärjestelmää perustajaosakkaan maksukyvyttömyyden varalle ei ole olemassa, kertoo Sisco Oyj:n konkurssipesää edustava vanhempi lakimies, KHT Aarni Oksanen.
Asunto-osakeyhtiö Harjutori 8:n hoitovastike ennen isoa peruskorjausta oli 5,50 euroa neliö. Remontoiduista liiketiloista saatavien tulojen ansiosta vastike on nyt noin 2 euroa, kertoo Helsingin Sanomat. Kun Asunto-osakeyhtiö Harjutori 8 valmistui vuonna 1925, sen alakerrassa oli ravintola.
Pahasti korjausvelkaisten taloyhtiöiden voi olla vaikea saada remontteihinsa lainaa, koska yhtiön rakennusten vakuusarvo on laskenut liikaa, kertoo Helsingin Uutiset. OP Helsingin yhtiöasiakkuuksista vastaavan johtaja Mikko Yli-Isotalon mukaan pahasti korjausvelkaisten yhtiöiden kohdalla voidaan tilanne ratkaista pilkkomalla isoja hankkeita osiin. Remontin jakamiseen ryhdytään, jos rahoitustarve lähenee puolta kiinteistön arvosta.
Suurin osa suomalaisten taloyhtiöiden osakkaista kokee tuntevansa oman taloyhtiönsä taloudellisen tilanteen vähintään melko hyvin. Joka neljäs (23 %) osakkaista ei kuitenkaan tiedä, onko omalla taloyhtiöllä lainaa tai mitkä ovat oman taloyhtiön suurimmat menoerät. Tiedot selviävät Realia Isännöinnin IRO Researchillä teettämästä Tuhat suomalaista -tutkimuksesta.
Helsinkiläinen, lähinnä Töölön ja Meilahden alueilla jaettava ilmaisjakelulehti Töölöläinen oli sunnuntain numerossaan etsinyt taloudellisesti hyvinvoivia taloyhtiöitä Helsingin kantakaupungista. Lehti esitteli kuvien kanssa kymmenen taloyhtiötä, joilla oli huomattavat vuokratuotot, yleisimmin 300 000-400 000 euroa. Korkein luku oli yli 600 000 euroa.
Hypon tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan asuntojen hintaerot pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen muodostaman kasvukolmion ja muun maan välillä ovat tilastoitua suurempia. Syy tilastoharhaan on se, että alueilla, joissa asuntojen hinnat laskevat, on asuntokauppa hiljaisempaa eikä asuntoa välttämättä saa lainkaan kaupaksi. Myymättömät asunnot eivät luonnollisesti tule mukaan kauppahintatilastoihin.
Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuoden 2019 toisella neljänneksellä 2,6 prosenttia vuoden 2018 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, kertoo Tilastokeskus. Eniten kasvoivat sähkökustannukset, 9,9 prosenttia. Korjauskustannukset ja lämmityskustannukset kasvoivat 2,6, jätehuoltokustannukset 1,5, ulkoalueiden hoidon kustannukset 1,4 ja hallintokustannukset 1,3 prosenttia. Veden ja jäteveden kustannukset nousivat 1,2 ja käytön ja huollon kustannukset 0,7 prosenttia.
Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden Indeksitalo-vertailujen datasta pääsee nyt tekemään haluamiaan vertailuja kunnallisista maksuista eri kaupungeissa ja niiden kehittymisestä viime vuosina. KTI Kiinteistötieto Oy:n keräämässä Indeksitalo-selvityksessä vertailtavien kuntien määrää kasvatettiin tänä syksynä kahdeksalla 59:een. Niissä asuu yli neljä miljoonaa henkeä. Indeksitalon vertailukustannukset kattavat keskimäärin runsaat puolet kerrostaloyhtiön hoitokuluista.
Kiinteistöveron ensimmäinen eräpäivä tänä vuonna on 3.9.2019. Toinen erä tulee maksaa 15.10.2019. Alle 170 euron kiinteistövero täytyy maksaa kerralla sen ensimmäisenä eräpäivänä.