Suomen Pankki haluaa asuntolainoihin velkakaton ja rajoittaa maksuaikaa

Kotitalouksien pitkään kasvanut velkaantuminen uhkaa heikentää Suomen kykyä selvitä tulevista talouskriiseistä, arvioi Suomen Pankki. Asuntoluotonanto on vilkastunut kesästä 2020 lähtien ja kasvattanut kotitalouksille kertynyttä velkataakkaa. Suomen Pankki haluaisikin nyt asettaa asuntolainoille ylärajan ja rajoittaa maksuaikaa lainaehtojen höltymisen pysäyttämiseksi.

Pitkiä asuntolainoja nostetaan enemmän kuin koskaan, ja entistä suurempi osa uusien asuntolainojen määrästä on myönnetty ihmisille, joilla on runsaasti velkaa heidän tuloihinsa nähden. Myös uusien asuntolainojen keskikoko on kasvanut.

– Rahoitusvakauden näkökulmasta suomalaisten lisääntynyt velkaantuminen ja erityisesti pitkien asuntolainojen yleistyminen on huolestuttavaa, Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen sanoo.

Kotitalouksien suureen velkaantuneisuuteen liittyviä riskejä tulisi vähentää tuloihin sidotulla velkakatolla ja rajoittamalla uusien asuntolainojen enimmäispituutta.

– Kotitalouksien yhä lisääntynyt velkaantuminen ja uusien asuntolainojen ehtojen löystyminen kasvattavat uusien makrovakausvälineiden tarvetta. Velkakatto ja asuntolainojen pituusrajoitus tulisi saada viipymättä käyttöön lainaehtojen höltymisen pysäyttämiseksi, Nykänen tähdentää

Taloyhtiölainojen osuus kotitalouksien velasta on kasvanut edelleen. Ne voivat hämärtää asunnonostajien käsitystä asumisen kokonaismenoista ja houkutella ostamaan omaan velan- ja vastikkeenhoitokykyyn nähden kalliita asuntoja.

Taloyhtiölainojen enimmäisosuuden ja -pituuden rajoittaminen hillitsisi suurimpien taloyhtiölainojen myöntämistä. Asuntojen hankintaan käytettäviä taloyhtiölainoja tulisi Suomen Pankin mielestä säännellä mahdollisimman samankaltaisesti kuin asuntolainoja.

Finanssiala torjuu ehdotukset

Pankkeja ja vakuutusyhtiöitä edustava Finanssiala (FA) torjui tuoreeltaan SP:n kovat vaatimukset. Se kertoo tiedotteessaan, että hätiköityjä asuntolainakiristyksiä ei kaivata koronasta toipumiseen. Johtaja Veli-Matti Mattila Finanssialan Taloudellisen säätelyn osastolta sanoo, että kotitalouksien asunnonhankintaa ja työvoiman liikkuvuutta ei tule nyt vaikeuttaa.

– Olemme vasta toipumassa koronapandemian synnyttämästä talouskriisistä. Pandemian aikana syntyi asuntomarkkinoille uutta kysyntää, kun osa kotitalouksista huomasi, että nykyiset asumisolot eivät vastaa etätyöajan tarpeita, Mattila sanoo FA:n tiedotteessa.

Osalle kotitalouksia on lisäksi kertynyt koronan aikana säästöjä, joita on esimerkiksi ulkomaan matkailun puuttuessa sijoitettu asuntovarallisuuteen. Siksi kysyntää lisäävät tekijät ovat Mattilan mukaan ainakin osin väliaikaisia.

FA suhtautuu kriittisesti toimenpiteisiin, jotka monimutkaistavat lainanmyöntöä ja vaikeuttavat työvoiman liikkuvuutta tilanteessa, jossa talous on toipumassa pandemiasta.

– Jos velkakatto otetaan käyttöön, ajankohta tulee sitoa positiivisen luottotietorekisterin valmistumiseen. Ilman rekisteriä velkakatto on torso, Mattila sanoo.

Mattila korostaa, että velkaantumista arvioitaessa on tarkasteltava velkojen ohella myös kotitalouksien sijoituksia ja säästöjä.

Kaikista asuntolainaa omaavista 68 prosentilla on jotain säästö- ja sijoitusvarallisuutta. Osuus on kasvanut kuudella prosenttiyksiköllä keväästä 2019. Tämä ilmenee Finanssiala ry:n tilaamasta tuoreesta Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksesta, johon on alkuvuodesta 2021 haastateltu noin 2 500 suomalaista.

FA:n mukaan euromäärältään suurimpia asuntolainoja viimeisen kahden vuoden aikana ovat ottaneet parhaiten toimeentulevat, joilla on myös parhaat mahdollisuudet suoriutua lainansa hoidosta hyvin.

Mikä on asuntolainan lainakatto?

– Asuntolainan määrä saa tällä hetkellä olla enintään 90 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta lainaa myönnettäessä (enimmäisluototussuhde eli lainakatto).

– Lainakattosääntelyn mukaisesti sinulla tulee siis olla vähintään 10 prosenttia omia säästöjä tai riittävästi muita vakuuksia asuntoa ostaessasi. Poikkeuksena tähän on ensiasunnon hankintaa varten otettu lainan määrä, joka saa olla enintään 95 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta lainaa myönnettäessä.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.1.2018

Kiinteistölehden lakipähkinät 2017

Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?

22.5.2017

Museovirasto esittää Suomenlinnan suojelemista

Suomenlinna on yksi maamme tunnetuimmista historiallisista kohteista. Sen suojelua ei kuitenkaan ole tähän mennessä ratkaistu lopullisesti, vaikka valtio ja Helsingin kaupunki ovatkin sitoutuneet alueen suojeluun ja kehittämiseen. Nyt Museovirasto on päättänyt esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Suomenlinnan suojelemista rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

11.5.2017

Vuokraaminen ja majoittaminen

Taloyhtiössä asuu ihmisiä monenlaisilla sopimuksilla. Osa asukkaista on osakkeenomistajia, jotka asuvat omistamassaan asunnossa. Osa asukkaista on puolestaan vuokralaisia, jotka vuokraavat asuntoaan osakkeenomistajalta – olipa tämä sitten yksityishenkilö, taloyhtiö, kaupungin vuokrataloyhtiö tai vaikkapa asuntosijoitusyhtiö.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti