Äänimäärä ja äänileikkuri yhtiökokouksessa

Äänioikeus on keskeinen osakkeiden omistuksesta seuraava oikeus. Mikä on osakkeiden tuottama äänimäärä yhtiökokouksessa ja mitä tarkoitetaan äänileikkurilla?

Voimassa olevan lain mukaan jokainen osake tuottaa yhden äänen kaikissa yhtiökokouksessa käsiteltävissä asioissa. Osakeryhmä: osakkeet numerot 1-50 tuottavat siten 50 ääntä. Lain mukaan yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että jokainen osakeryhmä tuottaa yhden äänen. Jos yhtiöjärjestys sisältäisi tällaisen määräyksen, juuri mainittu osakeryhmä: osakkeet numerot 1-50 tuottaisi vain yhden äänen ja vastaavasti kaikki muutkin yhtiön osakeryhmät niiden osakkeiden lukumäärästä riippumatta.

Edellä mainittu koskee 1.7.2010 jälkeen perustettuja asunto-osakeyhtiöitä. Vanhan asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiöjärjestyksessä oli mahdollista määrätä, että jokainen osakeryhmä tuottaa yhtä suuren äänimäärän. Tämä poikkeaa voimassa olevan lain määräyksestä vain siinä, että kukin osakeryhmä voi tuottaa enemmän kuin yhden äänen. Jokaisen osakeryhmän tuottama äänimäärä on kuitenkin oltava sama.

Vanhoissa asunto-osakeyhtiöissä (perustettu ennen 1.1.1992) saattaa yhtiöjärjestyksessä olla vieläkin poikkeavampia määräyksiä äänioikeudesta esimerkiksi siten, että ”Jokaisella osakkeenomistajalla on yksi ääni”. Näiden vanhojen yhtiöiden osalta on hyvä muistaa, että yhtiöjärjestysmääräykset äänioikeudesta ovat edelleen voimassa ja niitä sovelletaan asunto-osakeyhtiölain muuttumisesta huolimatta.

Äänileikkuri

Äänileikkurilla tarkoitetaan sitä, että osakkeenomistaja tai valtuutettu ei voi käyttää kaikkia hänellä olevia ääniä yhtiökokouksessa vaan ääniä leikataan.

Voimassa olevan asunto-osakeyhtiölain mukainen äänileikkuri on osakkeenomistajakohtainen ja sen mukaan ”Yhtiökokouksessa järjestettävässä äänestyksessä yhden osakkeenomistajan äänimäärä on enintään viidesosa kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.”

Tärkeää äänileikkurisäännöksen soveltamisessa on huomata, että käytettävissä olevien äänien enimmäismäärä lasketaan kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä, ei yhtiön koko osakekannasta. Lisäksi tulee huomata, että äänileikkuri on voimassa suoraan asunto-osakeyhtiölain säännösten nojalla. Jos lain mukaisesta äänileikkurista halutaan poiketa, sitä halutaan tiukentaa, lieventää tai leikkuri halutaan kokonaan poistaa, voidaan tästä määrätä yhtiöjärjestyksessä. Yhtiöjärjestyksen määräys menee siten lain edelle. Luonnollisesti määräyksen tulee olla riittävän selkeä.

Asunto-osakeyhtiölain mukainen osakkeenomistajakohtainen äänileikkuri tarkoittaa käytännössä sitä, että jos kokouksessa on edustettuna 1000 osaketta ja ääntä yhtiön osakekannan ollessa 1200, äänileikkuri eli käytettävissä olevien äänien maksimimäärä kokouksessa on 200 ääntä. Jos valtuutettuna toimii henkilö X, joka ei itse ole osakkeenomistajana, mutta hänellä on valtakirjat osakkailta A (200 osaketta ja ääntä), B (150 osaketta ja ääntä) ja C (250 osaketta ja ääntä), X saa käyttää A:n ja B:n äänet kokonaisuudessaan, mutta C:n ääniä leikataan 50 kpl. X saa siten käyttää kokouksessa 200+150+200 = 550 ääntä.

Vanhassa asunto-osakeyhtiölaissa (1.1.1992 – 30.6.2010) äänileikkurisäännös kuului seuraavasti: ” Yhtiökokouksessa kukaan ei saa äänestää enemmällä kuin viidennellä osalla kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty.” Hyvin monen taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä on edelleen tämä vanhan lain mukainen määräys. Koska asunto-osakeyhtiölaki sallii, että lain mukaisesta äänileikkurista poiketaan yhtiöjärjestyksen määräyksellä, on vanhan lain mukaisen äänileikkurin ”Kukaan ei saa äänestää…” tulkittu tiukentavan voimassa olevan lain mukaista äänileikkurisäännöstä ja sitä tulee siten noudattaa. Edellä mainitun esimerkin osalta tämä tarkoittaisi sitä, että kaikki X:n edustamat äänet laskettaisiin yhteen ja hän saisi niistä käyttää vain 200 ääntä.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

24.6.2022

Pienten yhtiöiden ongelmatilanteita

Pienessä taloyhtiössä riitaisuudet ovat yleisiä ja voivat pahimmillaan halvaannuttaa koko yhtiön toiminnan. Laskuja ei saada maksettua, remontit seisovat ja vastikerahat kuluvat käräjöintiin. Tällaisessa tilanteessa auttaa, kun asioista sovitaan ja hallinto toimii avoimesti.

10.3.2022

Kevään yhtiökokouksessa kannattaa puhua pelastussuunnitelmasta

Tiedottaminen pelastussuunnitelmasta on usein taloyhtiössä heikoin lenkki pelastussuunnitelmaa koskevien velvoitteiden täyttämisessä. Vaikka lain edellyttämä pelastussuunnitelma on laadittu, hallituksen vastuulla on siitä tiedottaminen. – Pelastussuunnitelmat on todennäköisesti laajasti laadittu, mutta niitä ei välttämättä ole päivitetty ja pidetty ajan tasalla eikä tiedottamista ole hoidettu, Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama arvioi monen taloyhtiön tilannetta.

väestönsuoja

17.5.2022

Taloyhtiö, tunne väestönsuojasi

Taloyhtiöiden väestönsuojat ovat vuosikymmenien ajan olleet lähinnä varastokäytössä. Ukrainan sota on nostanut ne jälleen ajankohtaisiksi. Taloyhtiön hallituksen on hyvä tuntea väestönsuojavelvoitteet myös rauhan aikana.

8.11.2022

Osakas, muista nämä yhtiökokouksessa

Taloyhtiön osakkaan kannattaa osallistua yhtiökokouksiin, sillä siten hän voi vaikuttaa taloyhtiön kuluihin. Erityisesti remontit vaikuttavat taloyhtiön talouteen, joten ne tulisi tehdä ajallaan ja energiatehokkuus huomioiden.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti