Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty talo on harjakorkeudessa. Järvenpään Mestariasunnot Oy:n rakennuttama luhtitalo Auerkulma Järvenpäässä täyttää tiukat ympäristö- ja terveysvaatimukset. Lisää Joutsenmerkittyjä taloja on tulossa.
Joutsenmerkittyjen talojen kriteerit perustuvat elinkaariajatteluun. Talot ovat energiatehokkaita, niiden sisäilma on hyvä ja talossa käytetyt rakennusmateriaalit ovat turvallisia ja terveellisiä.
Esimerkiksi energian käytön osalta laki sallii kerrostalon E-luvuksi enintään 130. Joutsenmerkin vaatimus on neljäsosan tiukempi eli 97,5. Auerkulman E-luku on 92.
-Koska suurin kuluttajan tekemä investointi on yleensä asunto, pitäisi ympäristö- ja terveellisyysasiat huomioida pitkäjänteisesti rakentamisessa. Joutsenmerkki antaa tähän hyvät välineet, Joutsenmerkin asiantuntija Terhi Uusitalo sanoo.
Mestariasunnot päätti tarttua haasteeseen, koska yhtiön strategia ja Joutsenmerkin kriteerit ovat yhteneväiset monessa kohdassa. Myös naapurimaan Ruotsin esimerkki rohkaisi ja kannusti.
-Joutsenmerkityn talon rakentaminen poikkesi tavallisen talon rakentamisesta muun muassa siinä, että materiaaliselvityksiin jouduttiin varaamaan enemmän aikaa. Osassa rakennusmateriaaleja oli kemikaaleja, joita Joutsenmerkki ei hyväksy. Korvaavia jouduttiin tilaamaan Ruotsista. Rakennusajan pituuteen Joutsenmerkin kriteerit eivät vaikuttaneet, Mestariasuntojen toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi kertoo.
Simunaniemien mukaan Joutsenmerkityn talon lisäkustannukset olivat maltilliset.
-Aina kun halutaan tehdä jotakin paremmin kuin ennen, pitää muuttaa toimintatapoja. Toimintatapojen muuttaminen taas tarkoittaa yleensä lisäkustannuksia. Tässä hankkeessa lisäkustannukset olivat hyvin maltilliset – noin kolme prosenttia rakennuskustannuksista., Simunaniemi sanoo.
Muissa Pohjoismaissa on herätty rakentamisen ekologiseen kestävyyteen ja muun muassa sisäilma-asioihin aiemmin kuin Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa on rakennettu jo satoja Joutsenmerkittyjä taloja ja päiväkoteja.
Joutsenmerkin eli pohjoismaisen ympäristömerkin tulevaisuus rakentamisessa näyttää Suomessakin nyt valoisalta. Järvenpään Mestariasuntojen seuraava kohde on jo selvillä. Uuteen Joutsenmerkittyyn taloon tulee kahdeksan asuinkerrosta ja 69 asuntoa. Moni muukin rakennuttaja on kiinnostunut Joutsenmerkityistä taloista. Vuoden 2016 aikana käynnistyy ainakin kolme uutta kohdetta, joille haetaan Joutsenmerkkiä.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Vitsit ovat vähissä, kun taloyhtiöllä ei ole muuta kuin velkaa. Uusi hallitus sai vedettyä kemijärveläisen yhtiön suosta reilussa vuodessa. Puheenjohtaja Satu Karjalainen valittiin valtakunnallisesti vuoden hallituksen puheenjohtajaksi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Taloyhtiöiden lainansaantiongelmat ovat jatkuneet ja jonkin verran yleistyneet, selviää Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskyselystä. Pienten yhtiöiden tilanne on hankalin. Myös alueelliset erot rahoituksen saatavuudessa ovat merkittäviä.
Konkurssitilastoihin on päätynyt aiempaa enemmän myös talousvaikeuksiin ajautuneita taloyhtiöitä. Vastikerästit kasvavat paikoitellen, eikä kaikissa yhtiöissä löydy remontteihin rahaa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään