Helsingin Vartiosaari on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, jossa luonto, saaristomaisema ja monimuotoinen merellinen huvilakulttuuri yhdistyvät poikkeuksellisella tavalla. Helsingin kaupunki on laatimassa Vartiosaareen osayleiskaavaa, jolla tavoitellaan saaren muuttamista jopa 7000 asukkaan lähiöksi. Museovirasto esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, että koko Vartiosaari suojeltaisiin rakennusperintölailla ja asetettaisiin vaarantamiskieltoon päätöksen valmistelun ajaksi.
Vartiosaaren kulttuuriympäristö perustuu vaikuttavaan luontoon, saaristosijaintiin ja niiden johdosta saarelle 1800 – 1900 luvuilla muodostuneeseen huvilakulttuuriin sekä pienimuotoiseen viljelykseen. Saarella on noin 50 huvilaa ja loma-asuntoa sekä satakunta muuta huvila-asumiseen liittyvää rakennusta. Vartiosaaressa on asuttu jo ennen huviloiden rakentamistakin. Saarella on muutamia ympärivuotisia torppareiden, tilanhoitajien ja muiden pysyvien asukkaiden asuin- ja talousrakennuksia.
Vartiosaaren arvot liittyvät olennaisesti ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen. Hyvin säilyneen ja vuosien varrella hienovaraisesti täydentyneen rakennetun ympäristön ohella saari on luonnonolosuhteiltaan ja maisemiltaan lähellä sitä tilaa, joka aikanaan vetosi saarelle hakeutuneisiin huvila-asukkaisiin. Luonto ja kulttuuri ovat saarella yhtä. Vartiosaaren nykyiset käytöt ylläpitävät luontevasti saaren ominaispiirteitä. Saarta käytetään asumiseen, kausiluontoiseen asumiseen, palstaviljelyyn, lomailuun sekä virkistys- majoitus-, nuoriso- ja sosiaalitoimintaan. Saari toimii myös kokous-, tapahtuma- ja pitopaikkana. Yhteys mantereelle hoituu avoveden aikaan vesiteitse ja talvella jäätä pitkin.
Kerrostalorakentaminen seurausvaikutuksineen tuhoaa saaren kulttuuri- ja luonnonympäristön sekä rakennusmassoineen ja siltoineen saariston maisemaa. Herkkä, selvitysten perusteella harvinaisiakin eläin, kasvi- ja kääpälajeja, ainutlaatuisia kasvupaikkoja ja geologisia esiintymiä sisältävä luonto ei kestäisi syntyvää kulutusta.
Vartiosaaren maankäytön tulee perustua luontevaan historialliseen jatkuvuuteen. Kehittämisen lähtökohdaksi sopii saarelle vakiintuneiden käyttöjen edistäminen ja vahvistaminen ensisijaisesti olevaa rakennusperintöä hyödyntämällä. Arvokkaiden, mutta nykyisin osaksi tyhjillään olevien rakennusten säilyminen tulee turvata siten, että niille löytyy ylläpidosta huolehtivat omistajat ja haltijat.
Saarta voidaan suojelukohteenakin kehittää esimerkiksi virkistys-, majoitus- ja erilaisten sosiaalisten palveluiden käytössä sekä hallitulla ympärivuotisen asumisen lisäämisellä. Saarelle mahtuu uuttakin rakentamista, kunhan se sovitetaan ympäristöönsä nykyisen huvila- ja loma-asutuksen tapaan.
Vartiosaaren suojelu vastaa Euroopan rakennustaiteellisen perinnön suojelua koskevan yleissopimuksen olennaisia tavoitteita. Suojelutarve kohdistuu koko Vartiosaaren valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueeseen mukaan luettuina luonnonympäristö, siihen ihmisen vaikutuksesta sovitettu rakennettu ympäristö rakennuksineen, rakennelmineen, kulkuyhteyksineen, viljelyaloineen ja istutuksineen.
Museoviraston esitys Vartiosaaren suojelemiseksi on luettavissa viraston verkkosivuilla.
Ikä vaikuttaa rakennukseen kuin rakennukseen. Vaikka perustukset kestäisivät 100 vuotta, kaikkia rakenteita tulee huoltaa jossain vaiheessa – märkätiloja silloin, kun niiden vedeneristysrakenne on käyttöikänsä päässä, muistuttaa Arto Krootila.
Suomen lippu liehuu taloyhtiönkin salossa. Liputtaminen on Suomessa oikeus, ei velvollisuus, mutta siihen liittyy muutamia sääntöjä, jotka tulee tietää ennen kuin lipun nostaa salkoon. Liputuspäivät jakautuvat virallisiin ja vakiintuneisiin liputuspäiviin.
Uudistetun rakentamislain tavoitteena on sujuvoittaa lupaprosesseja, mutta käytännön vaikutukset voivat vaihdella kunnittain. Taloyhtiöiden on hyvä selvittää ajoissa, mitä vaatimuksia omalle hankkeelle muuttuneessa tilanteessa asetetaan.
Taloyhtiöiden ja isännöinnin välinen köydenveto nousee aika-ajoin otsikoihin. Erillisveloitukset tuntuvat välillä kohtuuttomilta. Kysyimme hallitusvaikuttaja Katariina Haighilta, milloin isännöinnistä kannattaa maksaa ja milloin taas on järkevää hyödyntää taloyhtiössä olevaa omaa osaamista.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään