Taloyhtiöt käyttävät ulkopuolista suunnittelua ja valvontaa sitä todennäköisemmin, mitä kalliimmasta korjaushankkeesta on kysymys.
Alle 50 000 euron hankkeista lähes puolet tehtiin ilman suunnittelua, kun taas yli 500 000 euron korjaushankkeista suunnittelijaa käytettiin lähes kaikissa. Ulkopuolista valvontaa käytettiin alle 50 000 euron hankkeista lähes 60 prosentissa ja yli 500 000 euron hankkeista miltei jokaisessa.
− Taloyhtiöt käyttävät ulkopuolisia ammattilaisia korjaushankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa kiitettävissä määrin, Kiinteistöliiton rakennustekninen asiantuntija Anssi Väätäinen sanoo.
Väätäisen mielestä kyselyn tuloksissa on merkillepantavaa, että kosteusvauriokorjauksia tehdään valitettavan usein ilman asianmukaista suunnittelua.
− Vaikka kosteusvauriot vaativat yleensä akuutteja korjaustoimenpiteitä eivätkä ne ole välttämättä euromääräisesti merkittäviä, on niissäkin syytä käyttää asiantuntevaa suunnittelua, jotta vaurioiden korjaamisen lisäksi pystytään poistamaan vaurioiden aiheuttajat ja vältytään uusilta vaurioilta, Väätäinen toteaa.
Kyselyyn vastanneet taloyhtiöt olivat käyttäneet suunnittelupalveluista eniten rakennesuunnittelijoiden, LVI-suunnittelijoiden ja sähkösuunnittelijoiden palveluja.
Arkkitehtisuunnittelijan käyttö oli huomattavasti yleisempää pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa. Suunnittelijat edustivat suurimmassa osassa tapauksista suunnittelutoimistoja, ja urakoitsija vastasi suunnittelusta vain 15 prosentissa hankkeista.
Taloyhtiöt olivat pääosin tyytyväisiä saamiinsa suunnittelupalveluihin, jotka saivat yleisarvosanakseen 8,5. Parhaiten suunnittelijat olivat taloyhtiöiden mielestä onnistuneet viranomaismääräysten huomioimisessa sekä suunnitteluaikatauluissa ja -kustannuksissa pysymisessä.
Heikoimmat arvosanat suunnittelijat saivat ARA-avustusten ja kestävän kehityksen huomioimisessa. Ammatti-isännöitsijät antoivat kautta linjan parempia arvosanoja suunnittelupalveluille kuin taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat tai muut jäsenet.
Taloyhtiöiden korjaushankkeista lähes 90 prosentissa oli käytetty ulkopuolista valvojaa. Yleisimmin kyselyn vastaajat olivat käyttäneet rakennustyön valvojaa.
Korjaushankkeista yli 40 prosentissa valvoja edusti samaa organisaatiota kuin kohteen suunnittelija, tai suunnittelija toimi myös valvojana. Isännöitsijätoimisto hoiti korjaushankkeen valvonnan tyypillisimmin sellaisessa korjaushankkeessa, jossa ei käytetty ulkopuolista suunnittelijaa.
Valvontapalvelut saivat yleisarvosanaksi 8,4. Valvontapalvelujen tarjoajat saivat parhaat arvosanat perehtymisestä laadittuihin suunnitelmiin, korjaustyön teknisen sisällön valvonnasta sekä valvontakustannuksissa pysymisestä.
Huonoimmiksi taloyhtiöt arvioivat valvojien proaktiivisuuden yhteydenpidossa tilaajaan, valvontakäyntien raportoinnin sekä viestinnän ja tiedottamisen tilaajalle työmaan aikana. Myös valvontapalveluissa ammatti-isännöitsijät antoivat kautta linjan parempia arvosanoja kuin taloyhtiöiden hallitusten jäsenet.
− Valvontapalveluiden käyttäminen korjaushankkeissa vaikuttaa olevan kaikkein vähäisintä pienten eli yhdestä yhdeksään huoneistoa käsittävien taloyhtiöiden korjaushankkeissa. Ammatti-isännöitsijöiden isännöimien yhtiöiden korjaushankkeissa valvojaa käytetään lähes aina, Väätäinen kertoo.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät myös pihasuunnittelussa. Perinteinen tapa ohjata vedet nopeasti sadevesiviemäreihin ei enää riitä, vaan tavoitteena on nykyään hidastaa veden kulkua, suodattaa ja hyödyntää se mahdollisimman tehokkaasti paikan päällä.
Asiantuntemus ja luotettavuus ovat isännöitsijän tärkeimmät ominaisuudet. Kolmantena tulee aikaansaavuus, mutta siinä isännöitsijät voisivat vielä parantaa, käy ilmi isännöinnin laatua mittaavasta tutkimuksesta. Uudenmaan taloyhtiöt suhtautuvat isännöintiin kriittisemmin kuin muualla maassa sijaitsevat taloyhtiöt.
Vaikka taloyhtiön rakennus olisi suojeltu, sitä saa kunnostaa ja korjata. Remontissa tehtävien muutosten tulee kuitenkin olla hallittuja ja hankkeen luvanvaraisuus on hyvä tarkistaa. Korjaushanke kannattaa suunnitella huolellisesti.
Espoolaisen As Oy Kirstilaxin peruskorjaus toteutettiin urakkamallilla, jossa urakoitsija vastaa sekä töiden suunnittelusta että tekemisestä. Onnistumisen edellytyksenä on saumaton yhteistyö taloyhtiön, urakoitsijan ja valvojan kesken.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään