Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian 2020–2050 toteuttamista vauhditetaan Ympäristöministeriön tänään julkaisemalla, vuoteen 2030 saakka ulottuvalla tiekartalla ja toimeenpanosuunnitelmalla. Ehdotetuissa 17 toimenpiteessä on sekä uusia avauksia että nykytekemisen tehostamista.
Tiekartta peräänkuuluttaa panostuksia erityisesti asuinkiinteistöjen omistajille suunnattuun korjausrakentamisen viestintään ja neuvontaan sekä rakennusalan ammattilaisten koulutukseen ja osaamiseen. Tärkeiksi tunnistetaan myös uudet rahoitusmallit ja pitkäjänteiset, ennakoitavissa olevat valtion avustukset, jotka kannustavat korjaamaan rakennukset merkittävästi vaatimustasoa energiatehokkaammiksi.
Tiekartassa ehdotetaan muun muassa rakentamisen ammattilaisten jatkuvaa oppimista, tietohubin perustamista energiatehokkuuden ja korjausrakentamisen rahoittamiseksi ja varmistetaan ministeriöiden välinen yhteistyö, jotta korjausrakentamisen strategian tavoitteet huomioidaan eri suunnitelmissa, ohjelmissa ja strategioissa sekä tarvittaessa lainsäädännössä.
Tiekartassa ehdotetuille toimenpiteille nimetään niiden kohderyhmät, toteuttajat sekä mahdolliset työhön osallistuvat kumppanit. Tiekartta pohjustaa strategian päivitystä, joka on edessä vuonna 2030.
Tiekartan ja toimeenpanosuunnitelman laativat Motiva Oy sekä VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu ympäristöministeriön ohjauksessa. Arvokasta palautetta antoivat myös 36 sidosryhmien edustajaa eri toimialoita. Työtä kommentoi myös korjausrakentamisen strategian seurantaryhmä.
Maaliskuussa 2020 julkaistu Korjausrakentamisen strategia 2020–2050 linjasi kustannustehokkaat keinot, joilla Suomen olemassa oleva rakennuskanta saatetaan erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Tunnistettuja toimia ovat mm. rakennusten tilatehokkuus, energiatehokkuutta parantava suunnitelmallinen kiinteistönpito, korjausten yhteydessä tehtävät energiatehokkuusparannukset sekä vähähiilinen lämmitys.
Tavoitteena on vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomen etenemissuunnitelman toimenpiteillä lämmitysenergian kulutuksen arvioidaan laskevan vuodesta 2020 vuoteen 2050 mennessä noin 50 prosenttia ja ostoenergian kulutuksen noin 60 prosenttia. Rakennuskannan lämmitysenergian kasvihuonekaasupäästöt laskisivat vuosina 2020–2050 täten noin 92 prosenttia.
Korjausrakentamisen strategia toteuttaa kansallisesti vuonna 2018 voimaan tullutta EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä.
Talotekniikka-alalla uudistuotannon lasku jatkuu, selviää alan suhdannekyselystä. Korjausrakentamisen kasvumahdollisuuksia heikentävät tukimuutokset. Asuntokorjauksia hidastaa myös monien taloyhtiöiden vaikeus saada lainaa, erityisesti hiljaisten markkinoiden alueilla.
Kerrostaloissa tehdään tänä vuonna eniten vesi- ja viemärijärjestelmien korjauksia, joiden kustannukset ovat kasvaneet ripeästi parin viime vuoden aikana. Perinteisen tavan viemärikorjausten kokonaiskustannusten mediaani oli tänä vuonna koko Suomessa noin 1 000 euroa huoneistoneliöltä.
Takka tuo kotiin lämpöä ja tunnelmaa, mutta sen käyttö vaatii huolellisuutta ja oikeita toimintatapoja. Niillä varmistetaan, että tulisija toimii tehokkaasti ja turvallisesti. Pienillä arjen valinnoilla voit vaikuttaa merkittävästi sen toimintaan ja päästöihin.
Omistusasujat ja asunto-osakeyhtiöt tekivät korjauksia yhteensä noin 6,8 miljardilla eurolla viime vuonna, ilmenee Tilastokeskuksen tiedoista. Kerrostaloyhtiöiden korjauksissa eniten rahaa käytettiin talotekniikan korjauksiin ja rivitaloyhtiöissä ulkopintojen ja rakenteiden korjauksiin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään