Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian 2020–2050 toteuttamista vauhditetaan Ympäristöministeriön tänään julkaisemalla, vuoteen 2030 saakka ulottuvalla tiekartalla ja toimeenpanosuunnitelmalla. Ehdotetuissa 17 toimenpiteessä on sekä uusia avauksia että nykytekemisen tehostamista.
Tiekartta peräänkuuluttaa panostuksia erityisesti asuinkiinteistöjen omistajille suunnattuun korjausrakentamisen viestintään ja neuvontaan sekä rakennusalan ammattilaisten koulutukseen ja osaamiseen. Tärkeiksi tunnistetaan myös uudet rahoitusmallit ja pitkäjänteiset, ennakoitavissa olevat valtion avustukset, jotka kannustavat korjaamaan rakennukset merkittävästi vaatimustasoa energiatehokkaammiksi.
Tiekartassa ehdotetaan muun muassa rakentamisen ammattilaisten jatkuvaa oppimista, tietohubin perustamista energiatehokkuuden ja korjausrakentamisen rahoittamiseksi ja varmistetaan ministeriöiden välinen yhteistyö, jotta korjausrakentamisen strategian tavoitteet huomioidaan eri suunnitelmissa, ohjelmissa ja strategioissa sekä tarvittaessa lainsäädännössä.
Tiekartassa ehdotetuille toimenpiteille nimetään niiden kohderyhmät, toteuttajat sekä mahdolliset työhön osallistuvat kumppanit. Tiekartta pohjustaa strategian päivitystä, joka on edessä vuonna 2030.
Tiekartan ja toimeenpanosuunnitelman laativat Motiva Oy sekä VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu ympäristöministeriön ohjauksessa. Arvokasta palautetta antoivat myös 36 sidosryhmien edustajaa eri toimialoita. Työtä kommentoi myös korjausrakentamisen strategian seurantaryhmä.
Maaliskuussa 2020 julkaistu Korjausrakentamisen strategia 2020–2050 linjasi kustannustehokkaat keinot, joilla Suomen olemassa oleva rakennuskanta saatetaan erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Tunnistettuja toimia ovat mm. rakennusten tilatehokkuus, energiatehokkuutta parantava suunnitelmallinen kiinteistönpito, korjausten yhteydessä tehtävät energiatehokkuusparannukset sekä vähähiilinen lämmitys.
Tavoitteena on vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomen etenemissuunnitelman toimenpiteillä lämmitysenergian kulutuksen arvioidaan laskevan vuodesta 2020 vuoteen 2050 mennessä noin 50 prosenttia ja ostoenergian kulutuksen noin 60 prosenttia. Rakennuskannan lämmitysenergian kasvihuonekaasupäästöt laskisivat vuosina 2020–2050 täten noin 92 prosenttia.
Korjausrakentamisen strategia toteuttaa kansallisesti vuonna 2018 voimaan tullutta EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen näyttää kääntyvän kasvuun, selviää Kiinteistöliiton syksyn Korjausrakentamisbarometrista. Yleisimpiä korjauksia ovat putkistojen korjaukset. Lainaehtojen odotukset taloyhtiöillä ovat nyt paremmat kuin kertaakaan vuoden 2012 jälkeen.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen voi tänä ja ensi vuonna jäädä hieman odotettua heikommaksi, selviää Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrista. Eniten kerrostaloissa tehdään tänä vuonna vesi- ja viemärijärjestelmien korjauksia. Seuraavien viiden vuoden aikana sähköautojen latauspisteet ovat yleisin kerrostaloyhtiön hanke.
Aika on suotuisa isojen korjaushankkeiden käynnistämiselle. Tekijöitä on hyvin saatavilla ja korot ovat tulleet alaspäin. Helsinkiläisessä taloyhtiössä päästiin toteuttamaan laajaa linjasaneeraushanketta juuri sopivalla hetkellä.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan toukokuussa 2024. Toukokuun jälkeen jäsenvaltioilla on noin kaksi vuotta aikaa toimeenpanna direktiivin uudet vaatimukset osaksi omaa kansallista lainsäädäntöä. Suomessa tämä vastuu on ympäristöministeriöllä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään