Omakotiliitto pitää kiinteistöveron korottamista korona-toimenpiteenä virheenä. Kiinteistöveron korotuksesta aiheutuva maksutaakka voi muodostua ylivoimaiseksi erityisesti niille, jotka ovat virustilanteen takia menettäneet tulojaan joko yritystoiminnan hiipumisen tai lomautusten takia, liitto tiedottaa.
Vihriälän työryhmä on ehdottanut 8.5.2020 julkaistussa selvityksessä mahdollisena politiikkatoimena selvää kiinteistöveron korottamista. Perusteluina kerrotaan kiinteistöveron vääristävän vain vähän taloudellista toimeliaisuutta, ja toimenpiteen kohdistuvan keskimääräistä varakkaampaan ja ikääntyneempään väestöön.
Omakotiliitto huomauttaa, että asunnon omistaminen on Suomessa yleistä, ja asunnon omistaminen on hyvinkin yleistä kaikissa tuloluokissa, myös pienituloisten joukossa.
Korotukset rasittaisivat erityisesti yksinasuvia talouksia, joista 599 000 asuu omistamassaan asunnossa. Näistä 329 600 on yksinasuvia eläkeläisiä. Kiinteistöverotuksen korotukset siirtyvät myös vuokriin tuetun asumisen ulkopuolella, ja korotukset tulevat sitä kautta kaikkien suomalaisten maksettavaksi tuloluokista ja varallisuudesta riippumatta.
Lue Omakotiliiton tiedote.
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat koko maassa nousseet keskimäärin 3,4 prosenttia. Lounais-Suomessa kustannukset nousivat eniten Porissa ja vähiten Raisiossa.
Taloyhtiöillä on merkittävä rooli kaupungin täydennysrakentamishankkeissa, sanoo Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Johanna Laisaari. Hän kannustaa taloyhtiöitä katsomaan yhtiön pihaa ja yhteisiä alueita lasten näkökulmasta.
Enimmillään mökin omistava joutuu maksamaan kaksinkertaisia kunta- ja aluekohtaisia maksuja verrattuna edullisimpaan kuntaan. Kalleimmalla paikkakunnalla Savonlinnassa vapaa-ajan asunnon ja tontin kiinteistöveroon, sähköön ja jätemaksuihin menee vuodessa 1 279 euroa. Matalimmat kuntakohtaiset maksut sen sijaan ovat Pohjanmaalla sijaitsevassa Mustasaaressa.
Korjausrakentaminen on ollut alamaissa vuosia, eikä korkotason lasku ole yksin riittänyt sitä käynnistämään. Kiinteistöliiton mielestä korjausrakentamisen elvyttämisen on oltava keskeinen asuntopolitiikan tavoite.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään