Airbnb- ja muu lyhtykestoinen vuokraustoiminta aiheuttaa Kiinteistöliiton mukaan paljon tulkintaongelmia taloyhtiöissä. Lyhytaikaisen asukkaan aiheuttamat vahinkojen kustannukset saattavat lopulta koitua kaikkien osakkaiden maksettavaksi, kirjoittaa Rakennuslehti.
Asunnon osakas ei automaattisesti vastaa lyhytaikaisen vuokralaisen kiinteistölle aiheuttamista vahingoista, kuten laajasta vesivahingosta, sanoo Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli. Osakas on vastuullinen vain, jos hän on itse menetellyt huolimattomasti. Jos näin ei ole, taloyhtiön on vaadittava korvausta asunnon vuokraajalta, joka voi asua ulkomaillakin.
Taloyhtiö ei myöskään voi pakottaa osakasta ottamaan vahinkovakuutusta huoneistolle. Huplin mukaan vakuutuksen ottamiseen liittyvät yhtiöjärjestysmääräykset ovat oikeuskäytännössä tulkittu suositusluontoisiksi. Sen sijaan taloyhtiö voi yhtiöjärjestyksen määräyksellä kieltää lyhytkestoisen majoitustoiminnan ja vuokraamisen, mutta päätös edellyttää kaikkien osakkaiden suostumusta. Määräystä on siksi vaikea saada aikaiseksi toiminnan jo alettua.
Rakennusvalvonnoillakaan ei ole selkeää ratkaisumallia sekavaan lyhytaikaista majoitusta koskevaan ongelmaan. Kiinteistöliiton mukaan rakennusvalvonnat suhtautuvat alueellisesti eri tavoin siihen, milloin lyhytkestoisen majoitustoiminnan takia vaaditaan käyttötarkoituksen muutos tai milloin koko yhtiön rakennus katsotaan olevan kaavan vastaisessa käytössä.
Kiinteistöliitto ehdottaa asiassa oikeustilan selventämistä lakisäännöksin. Laissa säädettäisiin, että huoneistolla tulisi olla enintään kahdeksan eri käyttäjätahoa vuodessa.
Osakkaalle tulisi myös velvollisuus ilmoittaa taloyhtiölle käyttäjätahot, sopimuksen voimassaoloaika ja majoitusaika. Käyttäjätahojen ylittymisestä tulisi huoneiston hallintaanottoperuste. Oleellisena muutoksena vahingonkorvausvastuu siirtyisi osakkaalle sallittun vuotuisen käyttäjätahojen määrän ylittyessä.
Jakamistaloutta selvittänyt työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on esittänyt keväällä 2019, että lyhytkestoinen majoitustoiminta rajattaisiin tulorajan, 10 000 euroa vuodessa, tai vuosittaisten majoitusvuorokausien perusteella.
Lue lisää Rakennuslehdestä
Jakamistaloustyöryhmän loppuraportti
Se, millainen lyhytaikainen vuokraustoiminta on taloyhtiössä sallittua ja millainen kiellettyä, odottaa edelleen ratkaisua. Uuteen rakentamislakiin ehdotettiin säännöstä, joka tekisi selkeän eron näiden välille, mutta se palasi valmistelupöydälle.
Tilaajille
Vuokralla asuvien asuntokuntien määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 2023, kertoo Tilastokeskus. Samalla asuntokuntien määrä lisääntyi, kun yksin asuminen lisääntyi. Omistusasuminen on silti edelleen yleisin asumismuoto Suomessa.
Asuinhuoneistojen lyhytvuokraus erilaisten verkkoalustojen kautta on yleistynyt merkittävästi. Monissa taloyhtiöissä lyhytvuokrauksen on kuitenkin katsottu aiheuttavan ongelmia esimerkiksi meluhaittana. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei anna taloyhtiöille oikeutta kieltää lyhytvuokrausta.
Tilaajille
Uuden komission myötä asuminen nousee EU:ssa tärkeäksi puheenaiheeksi seuraavien viiden vuoden aikana. Näin uskoo eurooppalaisten kiinteistönomistajien etujärjestön UIPIn pääsihteeri Emmanuelle Causse, joka vieraili Suomessa syyskuussa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään