Taloyhtiöiden korjausrakentaminen on kasvanut, mikä näkyy urakointi- ja tarjousvaiheessa olevien hankkeiden määrän lisääntymisenä.
Kasvua vauhdittavat kertyneet korjaustarpeet, rakennusalan yritysten tyhjentyneet tilauskirjat sekä valtion myöntämä energia-avustus, joka tukee energiatehokkuutta parantavia korjauksia.
Lähes 10 % taloyhtiöistä on hakenut tai aikoo hakea energia-avustusta, erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa kerros- ja rivitaloissa, joissa on paljon korjaustarpeita.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Taloyhtiöiden korjausrakentamisessa on tapahtunut käänne kasvuun. Urakointi- ja tarjousvaiheessa olevien taloyhtiöiden määrä on aiempaa suurempi, selviää Kiinteistöliiton tuoreimmasta korjausrakentamisbarometrista.
Korjausrakentamisen kasvulla on useita vauhdittavia tekijöitä. Taloyhtiöihin on kertynyt korjaustarpeita, mikä kasvattaa painetta korjaushankkeiden käynnistämiseen. Rakennusalan yritysten tilauskirjoissa on tyhjää, joten taloyhtiöt ovat saaneet hyvin urakkatarjouksia hankkeisiinsa.
Valtion myöntämä energia-avustus tukee kasvua. Myös yleinen taloustilanne on Suomessa hivenen parantunut.
Silti tietyt seikat jarruttavat korjausrakentamista. Kotitalouksien taloutta koskevat odotukset ovat edelleen alhaalla, mikä voi vaikuttaa haluun käynnistää korjaushankkeita. Lisäksi korkojen nousu on heikentänyt taloyhtiöiden odotuksia korjausrakentamiseen tarvittavien lainojen ehdoista.
Lähes joka kymmenes taloyhtiö aikeissa hakea energia-avustusta
Barometrissa tiedusteltiin taloyhtiöiden aikeita hakea valtion myöntämää energia-avustusta, joka on tarkoitettu energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin. Kahdeksan prosenttia vastaajista kertoi, että taloyhtiö on hakenut tai aikeissa hakea avustusta. Runsas kolmasosa vastaajista ei vielä tiennyt, hakeeko taloyhtiö avustusta vai ei.
Yleisimpänä käyttötarkoituksena avustuksille mainittiin ikkunoiden tai ulko-ovien uusiminen. Myös lämmöneristyksen tai tiiviyden parantaminen, lämmitysjärjestelmän uusiminen tai muuttaminen sekä ilmanvaihdon tai lämmöntalteenoton parantaminen olivat yleisiä energia-avustuksen käyttökohteita.
Avustuksen hakijoissa korostuvat 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut kerros- ja rivitaloyhtiöt, joilla on muutenkin paljon korjaustarpeita lähivuosille.
– Energia-avustusta hakevilla taloyhtiöillä näyttää barometrin perusteella paljon korjaustarpeita lähivuosille, ja haasteita saada korjauksiin lainaa. Näin ollen avustus tuo vetoapua korjausten toteuttamiseen, toteaa liiton pääekonomisti Jukka Kero.
Taloyhtiöiden taloustilanne on tänä vuonna parantunut. Maksurästit ovat vähentyneet, puskurit vahvistuneet ja talletustase on aiempaa korkeampi, kertoo OP Pohjola. Korjausrakentamisen kysyntä on silti edelleen maltillista.
Asuntorakentamisen aloitusmäärät laskevat tänä vuonna edelleen, ennustaa Rakennusteollisuus RT suhdannekatsauksessaan. Asuntoaloitukset ovat historiallisen alhaalla, 1950-luvun tasolla. Kasvua ei ole näkyvissä ensi vuonnakaan.
Taloyhtiöillä on valmistelussa aiempaa hieman enemmän hankkeita, jotka toteutuessaan voivat kääntää korjaamisen hienoiseen kasvuun tämän vuoden lopulla ja tulevana vuonna, selviää Kiinteistöliiton kevään korjausrakentamisbarometrista. Heikko taloudellinen tilanne vaikuttaa korjauksiin.
Kerrostaloissa tehdään tänä vuonna eniten vesi- ja viemärijärjestelmien korjauksia, joiden kustannukset ovat kasvaneet ripeästi parin viime vuoden aikana. Perinteisen tavan viemärikorjausten kokonaiskustannusten mediaani oli tänä vuonna koko Suomessa noin 1 000 euroa huoneistoneliöltä.
Olet lukenut 1/5 maksuttomasta artikkelista
Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään