Suunniteltu lainakatto ei saa häiritä asuntomarkkinoiden toimintaa eikä varsinkaan ensiasunnon ostajia, korostaa Nordean Pohjoismaiden henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Sara Mella Savon Sanomissa.
Mella pitää tärkeänä kotitalouksien ylivelkaantumisen hillitsemistä, mutta katsoo varsinkin nuorten maksuhäiriöiden syyksi pikemminkin pikavipit kuin pankkien lainanannon. Hän korostaakin sitä, että pikavippien markkinointiin tulisi puuttua ja pikavippiyhtiöt saattaa Finanssivalvonnan valvottaviksi. Sara Mellan mukaan jo nyt, eli ennen hallituksen suunnitteleman uuden lainakaton voimaansaattamista, mahdollisen laina-asiakkaan maksukyky testataan pankeissa tarkasti.
Kotitalouksien lainakattoa koskevan esityksen mukaan kotitalouden kaikkien luottojen määrä saisi olla korkeintaan 4,5 kertaa kotitalouden vuotuiset bruttotulot. Asuntolainan takaisinmaksun enimmäisaika on esityksessä asetettu 25 vuodeksi. Nordean Mellan mukaan takaisinmaksuaika on turhan tiukka ja pidempi laina-aika mahdollistaa kotitalouksille myös säästämisen lainanmaksun ohessa. Tulosidonnaisia lainakattoja ei hänen mukaansa pitäisi luoda ennen kuin otetaan käyttöön kaikki kotitalouden lainat sisältävä positiivinen luottotietorekisteri. Lainakattoa ehdottanut työryhmä suositteli samalla myös positiivisen luottotietorekisterin käyttöönottoa.
Lue lisää Savon Sanomista ti 8.10.2019, s. 10-11.
Suomen Rahatieto toteutti Kiinteistölehti Lounais-Suomelle perinteisen kyselyn kevään 2025 taloyhtiölainoista. Vastaukset kertovat, että taloyhtiölainojen todellinen kokonaiskorko on alentunut selvästi viime keväästä.
Omistusasujat ja asunto-osakeyhtiöt tekivät korjauksia yhteensä noin 6,8 miljardilla eurolla viime vuonna, ilmenee Tilastokeskuksen tiedoista. Kerrostaloyhtiöiden korjauksissa eniten rahaa käytettiin talotekniikan korjauksiin ja rivitaloyhtiöissä ulkopintojen ja rakenteiden korjauksiin.
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja kadotti yhtiön yleisavaimen. Taloyhtiöllä oli onneksi Howdenin Vastuuplus-asiakasetutuote, joka korvaa myös yleisavaimen katoamisia hallituksen jäsenen hallusta.
Howden Finland Oy
Radonpitoisuudet ovat nykyään pienempiä ja radonaltistuminen kodeissa ja työpaikoilla vähäisempää kuin 2010-luvulla. Asuntojen radonmittauksia tehdään kuitenkin melko vähän. Radontietokannan tietojen perusteella radonkorjauksia tehtiin vuosina 2019–2023 arviolta 1 000 asunnossa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään