Joka viides taloyhtiö on joutunut perimään ylimääräisiä hoitovastikkeita edellisen yhtiökokouksen jälkeen, selviää Kiinteistöliiton kyselystä.
Yhden ylimääräisen vastike-erän oli perinyt 12 prosenttia yhtiöistä, ja kaksi ylimääräistä erää kuusi prosenttia yhtiöistä. Kolme erää tai enemmän oli joutunut perimään reilu prosentti.
Ylimääräisten vastikkeiden periminen on yhteyksissä taloyhtiön tilillä olevien kassavarojen suuruuteen. Niistä taloyhtiöistä, joissa yhtiön kassassa oli alle yhden kuukauden vastikkeita vastaava summa, puolet joutui perimään ylimääräisen vastikkeen tai kaksi. Yhden kuukauden kassapuskurin yhtiöistä noin 40 prosenttia joutui turvautumaan ylimääräiseen vastikkeeseen.
Ylimääräisten vastike-erien perimisen valtuuttaminen on yleistä taloyhtiöissä. Kaikista kyselyn vastaajista 87 prosenttia oli päättänyt edellisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa ylimääräisten vastike-erien valtuutuksista hallitukselle.
Pääkaupunkiseudulla näin vastasi 95 prosenttia vastaajista, Länsi-Suomessa taas 81 prosenttia. Tyypillisin ylimääräisten erien valtuutettu määrä oli kaksi kappaletta.
Alle neljä prosenttia kyselyn vastaajista oli järjestänyt ylimääräisen yhtiökokouksen hoitovastikkeiden takia edellisen varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen.
Kyselyn vastaajista 71 prosenttia ilmoitti, että vastikerästien määrä taloyhtiössä on pysynyt ennallaan viime aikoina. Vastikerästien pienentymisestä kertoi 16 prosenttia vastaajista ja kasvusta 10 prosenttia.
Kerrostaloissa euromääräisten vastikerästien määrä on pysynyt edellisvuoden tasolla, noin 1 400 eurossa yhtiötä kohden. Kaksi vuotta sitten vertailulukema oli hieman alle 1 300 euroa.
Kaupunkikohtaiset muutokset vaihtelivat kymmenen suurimman kaupungin välillä. Rästeissä oli kasvua Vantaalla, Espoossa, Porissa ja Tampereella ja laskua oli Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa ja Turussa.
– Pinnan alla on nähtävissä heikon talouskehityksen aiheuttamien vastikerästien kasvua joissakin kaupungeissa. Jotta taloyhtiöiden talous pysyy tukevasti raiteillaan, rästeihin tulee reagoida viipymättä niillä monilla keinoilla, jotka taloyhtiön johdolla on käytettävissä, kannustaa Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.
Hallintaanottomenettelyjä on kyselyn vastausten perusteella käyttänyt vain seitsemän prosenttia taloyhtiöistä. Viime vuonna luku oli viisi prosenttia.
Viimeisen vuoden aikana on ollut keskimääräistä enemmän hallintaanottomenettelyitä 1960- ja 1970-lukulaisissa ja kaikkein uusimmissa taloyhtiöissä. Kaikkein vähiten niitä on käytetty 2000–2009 rakennetuissa taloyhtiöissä.
Kiinteistöliiton jäsenilleen tekemä kysely toteutettiin toukokuussa ja siihen vastasi 4 841 taloyhtiöpäättäjää.
Taloyhtiöiden lainansaantiongelmat ovat jatkuneet ja jonkin verran yleistyneet, selviää Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskyselystä. Pienten yhtiöiden tilanne on hankalin. Myös alueelliset erot rahoituksen saatavuudessa ovat merkittäviä.
Taloyhtiöiden hoitovastikkeet ovat tänä vuonna nousseet kahta edellisvuotta maltillisemmin, ilmenee Kiinteistöliiton kyselystä. Kunta- ja kiinteistökohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Hoitovastike on noussut kerrostaloissa keskimäärin 2,5 prosenttia ja rivitaloissa 3,5 prosenttia kuluvana vuonna.
Vain noin joka kolmannessa taloyhtiössä on jonkinlainen koneellinen viilennysratkaisu käytössä, käy ilmi Kiinteistöliiton kyselystä. Useimmiten kyseessä on vähintään yhdessä asunnossa oleva ilmalämpöpumppu. Viilennystarpeet kannattaa huomioida tulevissa korjaushankkeissa.
Venäläiset ovat ostaneet vuosien varrella asuntoja ja liiketiloja etenkin Itä- ja Kaakkois-Suomesta. Maahan kohdistettujen talouspakotteiden ja maksuliikennesulkujen takia moni taloyhtiö on pulassa, kun venäläisosakkaiden vastikkeet ovat jääneet saamatta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään