Arkkitehtuuriopas johdattaa jugend-Helsinkiin

Pöllöjä ja peikkoja, katajia ja saniaisia, linnantorneja ja kivimuureja, pastellisävyissä hehkuvia seiniä, taloja, joilla on nimi… Helsingissä kokonaiset kaupunginosat pursuavat muotojen, värien ja materiaalien runsautta 1800–1900-lukujen vaihteessa kukoistaneen kansainvälisen art nouveau -tyylin hengessä. Jotta helsinkiläiset ja matkailijat löytäisivät Euroopan hienoimpiin kuuluvan jugendkaupungin helmet, Helsingin kaupunginmuseo on tuottanut Helsingin jugend -arkkitehtuurioppaan, joka julkaistaan 3. kesäkuuta suomeksi ja englanniksi.

Helsinki on maailman mitassa ainutlaatuinen jugendkaupunki – onhan jugendrakennuksia peräti 600, enemmän kuin vaikkapa Barcelonassa tai Brysselissä. Tämä rakennustaiteellinen rikkaus kiehtoo yhä enemmän sekä kaupungin omia asukkaita että turisteja. Helsingin monipuolinen ja kerroksellinen arkkitehtuuri houkuttaa kävelylle ja jakamaan kuvia sosiaalisessa mediassa.

Helsingin jugendista ei kuitenkaan pitkään aikaan ole ollut saatavilla retkikäyttöön soveltuvaa kirjaa. Siksi Helsingin kaupunginmuseo on tuottanut käytännöllisen arkkitehtuurioppaan, jonka avulla jugendrakennusten ja -miljöiden paljoudesta on helppo poimia makupaloja.

Kohteita on valikoitu alueittain jäsenneltyyn kirjaan vajaat parisataa. Tuttujen monumenttien, kuten Pohjolan talon ja Kansallismuseon lisäksi mukaan on otettu lukuisia asuintaloja Katajanokan kivilinnoista Eiran huviloihin ja Vallilan puutaloihin sekä Helsingin arkimaisemaan kiinteästi kuuluvia liike- ja teollisuusrakennuksia, kouluja, kirkkoja ja sairaaloita.

Kirjan alussa kerrotaan Helsingin jugendin synnystä ja ominaispiirteistä, keskeisistä suunnittelijoista ja heidän taustastaan sekä jugendrakennusten julkisivujen rikkaasta muotokielestä ja koristeaiheista. Vanhat ja uudet kuvat antavat moniulotteisen käsityksen jugend-Helsingin menneisyydestä ja nykytilasta.

Arkkitehtuurioppaan ovat kirjoittaneet Helsingin kaupunginmuseon tutkijat, jotka ovat työssään perehtyneet vuosien ajan kaupungin jugendperintöön. Sveitsiläinen art nouveau -asiantuntija Marikit Taylor tarjoaa lukijalle keskieurooppalaisen näkökulman Helsingin jugendiin.

”Helsingin jugendarkkitehtuuria katsellessa tuntuu, kuin kalevalainen maailma puineen, kukkineen ja metsäneläimineen olisi herännyt eloon”, Marikit Taylor kuvailee. ”Monet yksityiskohdat, ikkunat, porttikäytävät ja ovet, ovat loistokkuudessaan vertaansa vailla. Kaikessa sadunomaisuudessaankin art nouveau sai Suomessa kenties tärkeämmän poliittisen roolin kuin missään muualla kansallistunteen vahvistajana.”

 

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

hulevedet piharemontissa

23.4.2025

Huomioi hulevedet piharemontissa – kasveilla keskeinen tehtävä

Hulevedet edellyttävät kaiken ikäisillä rakennuksilla pihan ja rakenteiden tarkkailua ja oikeita ratkaisuja. Paras lopputulos syntyy pihalle sopivilla teknisten ratkaisujen ja kasvillisuuden yhdistelmillä.

27.1.2026

Kaupallinen yhteistyö

Putkiremontin hinta yllättää monet – näin kustannukset oikeasti muodostuvat

Putkiremontin hinta yllättää usein taloyhtiön osakkaat ja hallitukset. Pelkkä neliöhinta ei kerro koko totuutta, sillä kustannukset muodostuvat monista tekijöistä – talon rakenteista, remontin laajuudesta ja osakkaiden valinnoista.

Sustera

taloyhtiön hallitus

26.5.2025

Kuka voi olla taloyhtiön hallituksessa ja miten hallitus toimii?

Hallitus pitää yleensä järjestäytymiskokouksensa heti hallituksen valinneen yhtiökokouksen jälkeen. Tällöin tärkeintä on valita hallitukselle puheenjohtaja, ellei yhtiökokous ole valintaa tehnyt eikä yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Hallituksen jäsenenä voi toimia muukin kuin yhtiön osakkeenomistaja.

Tilaajille

energiakaivot pohjavesialueilla

19.3.2025

Taloyhtiöillä vaikeuksia saada lupaa energiakaivoihin pohjavesialueilla

Lain mukaan maalämpökaivojen poraaminen on sallittua myös pohjavesialueella, mutta kuntien lupakäytännöt poikkeavat toisistaan. Kiinteistöliiton mukaan rakennusten omistajat eri puolilla maata eivät tällä hetkellä tule kohdelluiksi yhdenvertaisesti.

Olet lukenut 1/5 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti