Hallituksen esitys asunto-osakeyhtiölaiksi helpottaisi taloyhtiön mahdollisuuksia ottaa huoneisto hallintaansa lyhytvuokrauksen häiriötilanteissa. Poliisiraportteja ei vieläkään olisi tulossa taloyhtiöiden käyttöön.
Hallituksen antama lakiesitys uudistaisi taloyhtiön perusteita huoneiston hallintaanottoon. Esitys toisi taloyhtiöille mahdollisuuden ottaa lyhytvuokrattu huoneisto yhtiön hallintaan, jos lyhytvuokrauksesta aiheutuu asumiseen poikkeuksellisia kustannuksia tai haittaa. Lyhytvuokrausta ei kuitenkaan voisi edelleenkään kieltää kokonaan ilman kaikkien osakkaiden suostumusta.
Lisäksi lakimuutos sujuvoittaisi hallintaanottomenettelyä, kun yhtiökokouspäätöksen tiedoksiannolle säädetty tiukka 60 päivän määräaika poistuisi.
– Asumishäiriöiden ratkomista on hidastanut osaltaan häätötuomion hakeminen käräjäoikeudessa ja täytäntöönpanon vaihe ulosotossa. Jatkossa, jos asukas on lähtenyt hallintaanotetusta huoneistosta, taloyhtiö voisi tiukkojen edellytysten vallitessa itse tyhjentää huoneiston ja hävittää irtaimiston, sanoo Kiinteistöliiton lakiasiainjohtaja Jenni Hupli.
Kiinteistöalan toimijat ovat pitkään toivoneet, että poliisi voisi luovuttaa taloyhtiöille tietoja, kun poliisi on käynyt huoneistossa häiriötilanteen vuoksi. Lakiesityksessä tällaista oikeutta ei ehdoteta.
Kiinteistöliiton mielestä poliisin käyntiraportit ovat oleellinen osa todistelua silloin, kun asumishäiriöiden vuoksi käynnistetty huoneiston hallintaanottoprosessi on riitautunut.
Sekä Isännöintiliitto että Kiinteistöliitto esittävät pikaisen lainvalmistelun aloittamista, jotta muutos ehdittäisiin hyväksyä vielä nykyisellä hallituskaudella.
Lakiesitys muuttaisi myös osakkaiden tiedonsaantioikeuksia. Vastaisuudessa osakkaalla olisi oikeus saada viivytyksettä tieto yhtiöllä olevasta osakehuoneistoa koskevasta asiakirjasta, jolla on merkitystä esimerkiksi huoneiston käytön ja kunnossapidon tai niistä aiheutuvien kustannusten arvioinnin kannalta.
Säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että osakkeenomistajalla on käytössään riittävät tiedot oman asemansa ja vastuunsa arvioimiseksi. Nykyisin taloyhtiöllä ei ole velvollisuutta luovuttaa esimerkiksi huoneistossa teetetyn kosteuskartoitusraportin tuloksia osakkaalle.
Lakiesitys etenee seuraavaksi eduskunnan käsiteltäväksi. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi lokakuussa.
Asunto-osakeyhtiölakiin esitetään uudistuksia, jotka helpottaisivat vastikeperusteen muuttamista tilojen käyttötarkoituksen muuttuessa. Uudistus on tärkeä esimerkiksi silloin, kun taloyhtiössä liikehuoneisto jää tyhjilleen eikä sitä saada vuokrattua.
Jos liiketilalla on moninkertainen vastike asuinhuoneistoihin verrattuna, eikä tilalle löydy enää käyttäjiä, vastikkeet saattavat jäädä kokonaan maksamatta, varoittaa Isännöintiliiton johtava lakiasiantuntija Jenni Valkama.
– Jo nyt on nähtävissä ikävä ilmiö, jossa rasitteeksi muodostuneista osakkeista hankkiudutaan eroon ”hinnalla millä hyvänsä”, vaikka myymällä ne nimellisellä hinnalla taholle, jolla ei ole aikomustakaan maksaa vastikkeita taloyhtiölle.
Asunto-osakeyhtiölain uudistamista pohtinut työryhmä antoi elokuussa mietintönsä. Siinä esitetään useita lakimuutoksia, joilla helpotettaisiin asumishäiriöihin puuttumista sekä selkiytettäisiin taloyhtiön hallinnon hoitoa. Myös isännöitsijäntodistuksen tietosisältöön esitetään muutoksia.
Tilaajille
Ammattimaiset vuokranantajat vaativat pikaisia lakimuutoksia, joilla voitaisiin nopeuttaa puuttumista vakaviin ja toistuviin asumishäiriöihin. Nykyisellään asukkaan häätäminen voi kestää kuukausia.
Vakavat asumishäiriöt ovat lisääntyneet Suomessa viime aikoina. Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista asumishäiriöihin puuttumista nopeasti ja tehokkaasti, toteavat kiinteistöalan järjestöt yhteisessä kannanotossaan.
Asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudistus on käynnissä. Tavoitteena on selkeyttää päätöksentekoa, tarkentaa lunastusoikeuden sääntelyä, päivittää isännöitsijäntodistuksen sisältöä sekä lisätä avoimuutta ja digitalisaatiota.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään