Asunnottomien määrä kasvoi viime vuonna Suomessa 20 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Yksineläviä asunnottomia oli viime marraskuussa 4 579, mikä on 773 enemmän kuin edellisvuonna.
Tiedot käyvät ilmi Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen julkaisemasta asunnottomuusselvityksestä.
Asunnottomuus on kasvanut erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa. Nuorten eli alle 25-vuotiaiden asunnottomien määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 40 prosenttia ja naisten 24 prosenttia. Naisia oli kaikista yksinelävistä asunnottomista 22 prosenttia ja nuoria 17 prosenttia.
Myös ulkomaalaistaustaisten asunnottomien määrä on kasvussa. Heitä oli 22 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Ulkomaalaistaustaisia oli noin viidennes kaikista asunnottomista.
Eniten asunnottomien lukumäärä kasvoi Helsingissä, jossa eli viidesosa Suomen asunnottomista.
Pitkäaikaisasunnottomien määrä nousi ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Heitä oli viime vuonna 28 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kaikista asunnottomista pitkäaikaisasunnottomia oli 28 prosenttia.
Asunnottomien lapsiperheiden määrä pysyi edellisvuoteen nähden ennallaan.
– Lapsiperheiden asunnottomuutta ei olla saatu laskuun, mikä kertoo siitä, että nykyiset toimet eivät ole riittäviä asunnottomuuden ehkäisemiseksi, toteaa yleishyödyllisen, vuokra-asuntoja tarjoavan Y-säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski.
Suurin osa asunnottomista (64 prosenttia) majoittuu tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Ulkona, porrashuoneissa, ensisuojissa tai vastaavissa paikoissa yöpyy 17 prosenttia asunnottomista.
Asunnottomuus on ollut kasvussa kahtena vuotena peräkkäin. Vuonna 2024 yksinelävien asunnottomien määrä lisääntyi 11 prosenttia. Sitä ennen asunnottomuus oli laskussa yli kymmenen vuotta.
Asunnottomuuden kasvuun vaikuttavat useat tekijät. Asunnottomuuskyselyn vastaajien mukaan keskeisiä syitä ovat sosiaaliturvan muutokset sekä elin- ja asumiskustannusten nousu.
Asunnottomuutta kokevien joukossa on yhä enemmän pienituloisia ihmisiä, joilla ei ole muita merkittäviä elämänhallinnan vaikeuksia. Taloudellisen turvan puuttuessa pienikin muutos tuloissa tai etuuksissa voi johtaa oman asunnon menettämiseen.
– Asunnottomuuden uhka koskettaa nyt isompaa joukkoa kuin mihin olemme tottuneet. Ennaltaehkäisy ja ajoissa annettu tuki ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevin tapa ehkäistä asunnottomuutta, Ojankoski sanoo.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus keräsi selvityksen tiedot Manner-Suomen kunnilta viime marraskuussa. Kysely lähetettiin 292 kunnalle ja vastausprosentti oli 81.
Pääasiallisia syitä asunnottomuuden kasvuun ovat pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen puute, muutokset sosiaaliturvaan sekä yleisesti korkeat asumis- ja elinkustannukset. Maksuhäiriöiden ja vuokravelkojen lisääntyminen vaikeuttaa asunnon saantia entisestään.
Uusien energiatodistusten määrä laski viime vuonna hieman edellisvuoteen verrattuna, mutta rakennusten energiatehokkuus paranee edelleen. Samalla kaukolämmön osuus lämmitysmuodoista on kasvanut, ilmenee Aran energiatodistusraportista.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Viime vuonna Suomessa tehtiin reilut 10 prosenttia enemmän asuntokauppoja kuin edeltävänä vuonna, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto asuntomarkkinakatsauksessaan. Asuntojen hinnat ovat laskussa ja myyntiajat pitkiä, mitä selittää suuri tarjonta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään