Omakotiliitto: Jyrkkä ei eriarvoistamiselle, valtio asettamassa asumismuodot paremmuusjärjestykseen

Kiinteistöverouudistusta on valmisteltu vuoden 2011 lopusta lähtien. Uusi lainsäädäntö muuttaisi kotien kiinteistöverotusta vuonna 2020. Valtiovarainministeriö on perustellut uudistustarvetta sillä, että nykyinen kiinteistövero ei kohtele verovelvollisia tasapuolisesti ja siksi verotusarvot tarvitsevat päivitystä. Omakotiliitto kannattaakin uudistuksen päätavoitteita: reiluutta, läpinäkyvyyttä ja helppoutta.

Omakotiliitto vastustaa jyrkästi ehdotettua arvostamisperiaatteen muutosta, joka asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Uudistuksessa kiinteistöverotuksen painopiste siirretään pientaloille.

Nyt verotusarvo on kaikille asuinrakennuksille sama, 638,28 euroa/m2. Esityksen mukaan asuinpientalojen, omakotitalot, paritalot ja rivitalot, neliömetrikohtainen yksikköhinta 1400 €/m2 asettuisi yli 30 prosenttia asuinkerrostalojen hintaa 1060 €/m2 korkeammalle.  Sen lisäksi ehdotuksesta puuttuu kokonaan maapohjan eli tontin verotusarvot, ja näin ollen laskelmia, miten vero muuttuu kunkin kotitalouden kohdalla tontin osalta ja kokonaisuudessa, on mahdotonta tehdä.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolaisen mielestä esitys siitä, että omakoti-, pari- ja rivitaloasukkaat maksaisivat samasta neliömäärästä merkittävästi enemmän kiinteistöveroa kuin kerrostaloasukkaat, on pöyristyttävä. Jo perustuslaki edellyttää, että ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Tehty ehdotus on keskeneräinen ja puutteellinen. Omakotiliitto vaatii, että kiinteistöverouudistus tulee välittömästi palauttaa valmisteluun. Lakiluonnosta pitää korjata niin, että eri asumismuotoja kohdellaan tasavertaisesti. Kansalaiset tarvitsevat erilaisia asumismuotoja elämänsä eri vaiheissa, eikä valtiovallan tule asettaa asumismuotoja millään tavalla paremmuusjärjestykseen.

Omakotiliitto edellyttää, että kiinteistöverotuksen kaikkien eri elementtien on oltava (tontin ja rakennuksen verotusarvot sekä kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit) avoimesti esillä ja yhtä aikaa päätettävinä.

Tänä syksynä päätettäväksi tuleva ehdotus pitää sisällään vain arviot rakennuksen verotusarvosta, eikä lainkaan tontin verotusarvoa. Kiinteistöveroprosenttien vaihteluväleistä päättäisi uusi eduskunta vasta syksyllä 2019. Päättäjien ja kansalaisten pitää pystyä näkemään uudistuksen kokonaisvaikutus, miten vero muuttuu kunkin kodin kohdalla. Lisäksi Omakotiliitto vaatii, että lakiin pitää sisällyttää vähintään viiden vuoden siirtymäaika ja veron vuosittainen kertanousu tulee rajoittaa korkeintaan 2 prosenttiin.

Omakotiliiton puheenjohtaja Ari Rehnfors korostaa, että kiinteistöveron muutoksien tulee pysyä kohtuullisina. Kotitaloudet tarvitsevat riittävän siirtymäajan ja kertanousulle tulee asettaa katto.

Vuonna 1993 käyttöön otettu kiinteistövero korvasi katumaksun, asuntotuloveron ja kiinteistötulon harkintaverotuksen. Kiinteistöveron tuotto on olemassaolonsa, lähes 25 vuoden, aikana moninkertaistunut. Vuonna 2017 verotuotot kunnille ovat yli 1,8 miljardia euroa ja Valtiovarainministeriö ennustaa verotuottojen nousevan 2 miljardiin euroon vuonna 2021.