Suomi erottuu edukseen, kun asuntomarkkinoiden toiminta pannaan puntariin länsinaapureiden kanssa. Suomi on välttänyt hintarallin Helsingissä ja muissa kasvukaupungeissa selvästi paremmin kuin muissa Pohjoismaissa.
Lisäksi merkittävää on se, että asuntoja on tarjolla, sillä Suomi on rakentanut 2000-luvulla enemmän asuntoja kuin kaksi kertaa suurempi Ruotsi. Kansainväliset kollegat katsovat kateellisina Suomen asuntomarkkinoita. Lentävä lause kuuluukin: Pienikin asunto on parempi kuin ei asuntoa lainkaan.
Ihan pelkkää auringonpaistetta ei ole tarjolla, sillä uhat nousevat kasvavien taloyhtiölainojen ja nousevan asuntosijoittaja-altistuksen vaarallisesta yhdistelmästä. Kotitalouksien asuntovelka on pysynyt hyvin vakaana, mutta kotitaloussijoittajien velkamäärä on jopa viisinkertaistunut 10 miljardiin euroon finanssikriisin jälkeen. Samaan aikaan taloyhtiöiden rakenne on muuttunut sijoittajavetoisemmaksi. Finanssikriisin jälkeen asuntosijoittajien omistusten määrä on kasvanut 150 000 asunnolla eli lähes 40 prosenttia.
Kesällä uutisoitu asuntokaupan yllättävä vaisuus ei vastannutkaan todellisuuta, vaan paljastui tilastojen tietokatkoksi. Vanhojen ja uusien asuntojen kauppa yhdessä on kasvanut noin viisi prosenttia viime vuodesta. Pääkaupunkiseudulle laskettava Hypo-indeksi nousi 121 pisteeseen, koska sekä hinnat että kauppamäärät kasvavat. Uudet, valmistuvat asunnot tuovat lisää tarjontaa, mutta vastaavasti kysyntä jatkuu kiivaana.
Hypo ennustaa, että asuntojen hinnat nousevat tänä vuonna 1,0 ja ensi vuonna 1,5 prosenttia. Pääkaupunkiseudun hinnat nousevat näillä näkymin sekä tänä että ensi vuonna 2,5 prosenttia.
Sähkön siirtohinnat vaihtelevat suuresti eri yhtiöiden välillä. Selvityksen mukaan kalleimman ja halvimman yleissiirron perusmaksun välillä eroa on noin 36 euroa kuukaudessa. Vertailussa ovat mukana Suomen kaikki jakeluverkkoyhtiöt.
Moni taloyhtiö miettii tänäkin syksynä sähkösopimuksen kilpailuttamista. Hinnan lisäksi tärkeitä valintakriteerejä ovat energiayhtiön maine, asiakaspalvelun taso sekä sopimuskäytännöt. Maltti on valttia, sillä taloyhtiön sähkösopimuksesta irtautuminen kesken sopimuskauden on hankalampaa kuin kuluttaja-asiakkailla.
Oululaisessa As Oy Rantatuirassa asukkaat kokoontuvat viikoittain taloyhtiön kerhotilaan askartelemaan ja pelaamaan pelejä. Viime keväänä taloyhtiössä kokeiltiin tuolijoogaa, jota järjestettiin osana Kiinteistöliiton Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hanketta. Myös ulkopuoliset yrittäjät voivat järjestää toimintaa taloyhtiöissä.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti sekä poikkeuksellisen kustannustehokas että kattava. Koska suojien jäähdytys perustuu ilmanvaihtoon ilman sähköllä toimivaa ilmastointia, lämpötilan hallinta voi kuitenkin olla entistä kuumempien kesien takia haasteellista.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään