Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi järjesti yhteistyössä Turun Seudun Väestönsuojeluyhdistyksen kanssa tammikuussa Taloyhtiön turvallisuushenkilöstön kurssin. Kaksiosaisella kurssilla käytiin läpi väestönsuojelujärjestelmää, asukasturvallisuutta sekä palo- ja pelastusturvallisuutta.
Kurssi keräsi 50 aktiivista kuulijaa Turun Virastotalolle. Väestönsuojat aiheuttivat tilaisuudessa runsaasti keskustelua.
Suomessa väestönsuojien rakentaminen on kohdistettu suurimpiin rakennuksiin. Pelastuslain mukaan väestönsuoja tulee rakentaa, kun rakennuksen kerrosala on yli 1 200 neliötä ja rakennuksessa asutaan, työskennellään tai oleskellaan pysyvästi.
Artikkeli on kirjautuneille
Kiinteistömedia-tilin luomalla pääset lukemaan tämän artikkelin ilmaiseksi. Luo tunnus tai kirjaudu sisään!
Juuso Kallio
Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja ja Kiinteistölehti Lounais-Suomen päätoimittaja.
Väestönsuojia on useimmissa 1950-luvun lopun jälkeen rakennetuissa kerrostaloissa. Väestönsuoja tulee laittaa käyttökuntoon ennen suojautumista. Esimerkiksi ilmanvaihto ja suojan tiivistykset eivät ole automaattisesti toiminnassa.
Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti sekä poikkeuksellisen kustannustehokas että kattava. Koska suojien jäähdytys perustuu ilmanvaihtoon ilman sähköllä toimivaa ilmastointia, lämpötilan hallinta voi kuitenkin olla entistä kuumempien kesien takia haasteellista.
Vastuu väestönsuojan ja sen välineistön kunnossapidosta on rakennuksen omistajalla eli taloyhtiöllä. As Oy Euran Kotipiha on 18 asunnon rivitaloyhtiö, jossa kiinteistön kunnosta pidetään hyvää huolta. Kunnossapitoon kuuluvat myös väestönsuojan säännölliset tarkastukset.
Sisäministeriö on julkaissut kolme uutta opasta, jotka neuvovat väestönsuojan käytössä, kunnossapidossa ja pelastussuunnitelman laadinnassa. Väestönsuojat on aina pidettävä kunnossa, vaikka niitä ei olisi tarve ottaa käyttöön.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään