Noin 800 000 suomalaista joutuu vuosittain koti- tai vapaa-ajan tapaturmaan. Vaikka yli 70 prosenttia kaikista tapaturmista on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia ja lähes 90 prosenttia tapaturmaisista kuolemista tapahtuu kotona tai vapaa-ajalla, ei koti- ja vapaa-ajan tapaturmista kerätä tietoa systemaattisesti.
Tietoa kerääntyy monen eri toimijan rekistereihin, mutta kirjaamiskäytännöt vaihtelevat. Tiedot eivät ole välttämättä keskenään vertailukelpoisia, tai ne ovat puutteellisia eivätkä yhteen koottavissa. Helsingin kaupunginkanslian työpaperi luo katsauksen näihin haasteisiin sekä olemassa oleviin tilastoihin.
Tällä hetkellä tärkeimmät tapaturmatilastolähteet ovat Terveyden ja hyvinvointilaitoksen ylläpitämä Sotkanet sekä Tilastokeskuksen kuolemansyytilastot. Myös kyselytutkimuksista saadaan tietoa tapaturmista, sillä lievemmät tapaturmat jäävät tapaturmista kertyvän rekisteritiedon ulkopuolelle.
Koti- ja vapaa-ajantapaturmista yleisimpiä ovat liikuntatapaturmat, kaatumiset ja putoamiset sekä myrkytykset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan 20 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 13 prosenttia on joutunut liikuntatapaturmaan edellisen vuoden aikana, seitsemän prosenttia on kokenut tapatuman kotonaan sisätiloissa ja vajaa viisi prosenttia kotipihallaan. Näistä tapaturmista suurin osa hoidetaan kuitenkin kotikonstein.
Kaatuminen tai putoaminen on tapaturmaisten kuolemien yleisin syy, ja Helsingissä hieman yleisempi kuin muualla maassa. Myrkytykset ovat seuraavaksi yleisin tapaturmaisten kuolemien aiheuttaja. Yleensä myrkytyskuolemissa on kyseessä alkoholia tai lääkkeitä käyttänyt aikuinen. Kuolleisuus tapaturmaisiin myrkytyksiin on Helsingissä huomattavasti yleisempää kuin muualla maassa, mikä selittynee Helsingin muuta maata suuremmalla alkoholin ongelmakäyttäjien osuudella. Ajanjaksolla 2001–2010 tämä kuolemansyy selitti lähes 10 % helsinkiläisten muuta maata lyhemmästä elinajanodotteesta.
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy edellyttää tapaturmiin liittyvää tiedonkeruuta, tilastointia ja seurantaa sekä kerättyjen tietojen hyödyntämistä paikallisella tasolla. Kun lähtötilanne tunnetaan, voidaan paremmin tunnistaa myös riskiryhmiä ja seurata, miten tehdyt toimet ovat vaikuttaneet tapaturmien määrään.
Helsingin kaupunginkanslian työpaperi jakautuu temaattisesti kahteen osaan. Ensin katsotaan, miten tietoa koti- ja vapaa-ajan tapaturmista kertyy, mistä tietoa löytyy ja minkälaisia haasteita tapaturmien kirjaamiseen ja tilastointiin liittyy. Sen jälkeen katsotaan, mitä tällä hetkellä tiedetään suomalaisten ja erityisesti helsinkiläisten koti- ja vapaa-ajan tapaturmista.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat viime vuoden loka-joulukuussa pääkaupunkiseudulla 0,4 prosenttia ja muualla Suomessa 1,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Runsas tarjontatilanne pitää pääkaupunkiseudun vuokrat kurissa, kun muualla maassa vuokrat kehittyvät vauhdikkaammin.
Vakavat asumishäiriöt ovat lisääntyneet Suomessa viime aikoina. Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista asumishäiriöihin puuttumista nopeasti ja tehokkaasti, toteavat kiinteistöalan järjestöt yhteisessä kannanotossaan.
Viime vuonna vuokrat nousivat muualla Suomessa selvästi nopeammin kuin pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuta maata runsaampi asuntotarjonta on pitänyt vuokrakehityksen kurissa.
Esteettömyys edistää kaikkien ihmisten arjen sujuvuutta, mutta erityisen tärkeää se on henkilöille, joilla on liikkumis- tai toimimisesteitä, kuten iäkkäille ja vammaisille. Esteettömyyssäännökset kannustavat taloyhtiöitä tekemään esteettömyyttä parantavia muutostöitä.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään