Kotitalouksista 28 prosenttia kertoo, että omassa taloyhtiössä on toteutettu energiatehokkuutta parantava remontti edellisen viiden vuoden aikana, selviää Nordean kyselytutkimuksesta.
Yhdeksän prosenttia vastanneista sanoo, että remonttia on harkittu. Vastauksissa ei ole juuri tapahtunut muutosta vuoden takaiseen.
Energiaremontilla tarkoitetaan esimerkiksi lämmitystavan muutosta, ikkunoiden ja ovien tiivistämistä, lisäeristyksen asentamista ja valaistuksen uusimista.
– Energiaremontit vähentävät asumisen päästöjä, vaikuttavat asumismukavuuteen ja nostavat asuntojen arvoa. Vaikka näitä remontteja on tehty taloyhtiöihin jo ilahduttava määrä, on paljon työtä vielä edessä, huomauttaa pankin taloyhtiöistä vastaava johtaja Antti Tolonen.
Eniten energiaremontteja on kyselyn mukaan tehty tai suunniteltu siksi, että lämmityskustannukset laskisivat (62 prosenttia vastanneista), talotekniikka on vanhentunut (36 prosenttia vastanneista) tai oman asunnon arvo nousisi (26 prosenttia vastanneista).
Hiilijalanjäljen pienentäminen on ollut vaikuttimena energiaremontin tekemiseen tai suunnitteluun 17 prosentilla vastaajista.
Tolosen mukaan taloyhtiöiden kannattaa tehdä kunnossapitosuunnitelma 10 vuoden päähän ja miettiä kaikessa remontoinnissa energiatehokkuuden parantamista.
– Tehdyt energiaremontit lisäävät asuntojen houkuttelevuutta verrattuna niihin asuntoihin, joiden taloyhtiöissä remontteja ei ole tehty. Tämän pitäisi mielestäni näkyä myös asuntojen hinnoissa.
Lue lisää:
Suurin osa taloyhtiöistä pitää tilintarkastusta ja toiminnantarkastusta hyödyllisenä, selviää Kiinteistöliiton kyselystä. Toiminnantarkastukseen ollaan vielä tyytyväisempiä kuin tilintarkastukseen. Yli puolet taloyhtiöistä maksaa toiminnantarkastajille palkkiota.
Kun taloyhtiössä ryhdytään suunnittelemaan energiaremonttia, on tärkeää varmistaa, että päätöksenteko toteutuu lain edellyttämällä tavalla. Remontin päätöksenteossa tehdyt virheet voivat pahimmillaan viivyttää hanketta ja aiheuttaa taloyhtiölle merkittäviä lisäkustannuksia.
Tilaajille
Jopa kolmasosa taloyhtiöiden lämmitystavan muutoksista tehdään kokonaan ilman hankesuunnittelua, selviää Kiinteistöliiton VTT:ltä tilaamasta tutkimuksesta. Hankesuunnittelu on hyvä keino hallita hankkeen riskejä. Se kannattaa teettää puolueettomalla asiantuntijalla, ei esimerkiksi järjestelmän myyjällä.
Valokuituliittymiä markkinoidaan nopean yhteyden lisäksi nopealla rakentamisaikataululla. Todellisuudessa lupaukset eivät aina kuitenkaan pidä. Helsinkiläisen As Oy Airoranta 1:n valokuituyhteys valmistui yli vuoden luvattua myöhemmin, eikä viivästyksen syistä tiedotettu taloyhtiötä.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään