Ympäristöministeriö on antanut asetuksen uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta sekä asetuksen uuden rakennuksen energiatehokkuudesta. Asetukset tulevat voimaan 1.1.2018 ja korvaavat nykyiset asetukset (1/11 ja 2/11).
Sisäilmaston laatua koskevat vaatimukset pysyvät nykytasoa vastaavina, mutta uusi asetus joustavoittaa säännöksiä ja antaa suunnittelulle enemmän vapauksia. Samalla kuitenkin korostetaan vastuuta ja osaamista suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Keskeisenä tavoitteena tulee olla rakennuksen hyvä sisäilmasto, josta ei tingitä energiansäästön vuoksi.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (2010/31/EU) velvoittaa, että uusien rakennusten rakentamisessa siirrytään lähes nollaenergiarakentamiseen. Tällä tarkoitetaan rakennuksia, joiden energiatehokkuus on erittäin korkea ja joiden tarvitsema vähäinen energia katetaan laajalti uusiutuvalla energialla.
Asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta pyrkii edistämään energiatehokkaiden rakennusten rakentamista kustannustehokkaasti. Vaatimustason nostotarve on asuinrakennusten osalta hyvin maltillinen, mutta liike- ja toimistorakennusten osalta jo merkittävä.
Keskeiset energiatehokkuusvaatimukset ovat jatkossakin laskennallisen energiatehokkuuden vertailu (E-luku) ja rakennuksen lämpöhäviö. Uutena vaihtoehtona asuinrakennukset voivat osoittaa kelpoisuuden rakenteellisella energiatehokkuudella, ilman E-luvun laskentaa. Uusiutuvan energian tuotanto rakennukseen kuuluvalla laitteella otetaan huomioon siltä osin kuin se käytetään rakennuksessa hyödyksi. Asetus mahdollistaa uusiutuvan energian tuotannon muuallakin kuin kiinni rakennuksessa.
Uudet vaatimukset energiatehokkuudesta on nivellytty energiatodistusta ja energiamuotojen kertoimia koskeviin säädösmuutoksiin, jotka astuvat voimaan samaan aikaan.
Kodin sisäilman laatu vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin, sillä vietämme jopa 90 prosenttia ajasta sisätiloissa kotona. Sisäilmaa voi parantaa helposti pienillä teoilla. Tärkein niistä on ilmanvaihdon toimivana pitäminen.
Toisinaan tyytymättömyys isännöinnin asiakaspalveluun johtuu osakkaiden ja asukkaiden omasta tietämättömyydestä ja harhaluuloista. Moni esimerkiksi edelleen luulee, että isännöinti ja kiinteistönhuolto ovat yksi ja sama asia.
Asuinrakennusten energiatehokkuutta parantavia toimia edistetään jälleen määräaikaisella korjausavustuksella. Lisäksi asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausta parannetaan ja asuintalovarausta korotetaan.
Sisäilman laatuun vaikuttavat kosteus, ilmanvaihto, lämpöolosuhteet ja tilojen puhtaus. Lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän säännöllisistä huolloista ja säätöjen tarkistuksista ei kannata tinkiä, muistuttaa sisäilmaprofessori Ulla Haverinen-Shaughnessy.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään