Ympäristöministeriö on antanut asetuksen uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta sekä asetuksen uuden rakennuksen energiatehokkuudesta. Asetukset tulevat voimaan 1.1.2018 ja korvaavat nykyiset asetukset (1/11 ja 2/11).
Sisäilmaston laatua koskevat vaatimukset pysyvät nykytasoa vastaavina, mutta uusi asetus joustavoittaa säännöksiä ja antaa suunnittelulle enemmän vapauksia. Samalla kuitenkin korostetaan vastuuta ja osaamista suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Keskeisenä tavoitteena tulee olla rakennuksen hyvä sisäilmasto, josta ei tingitä energiansäästön vuoksi.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (2010/31/EU) velvoittaa, että uusien rakennusten rakentamisessa siirrytään lähes nollaenergiarakentamiseen. Tällä tarkoitetaan rakennuksia, joiden energiatehokkuus on erittäin korkea ja joiden tarvitsema vähäinen energia katetaan laajalti uusiutuvalla energialla.
Asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta pyrkii edistämään energiatehokkaiden rakennusten rakentamista kustannustehokkaasti. Vaatimustason nostotarve on asuinrakennusten osalta hyvin maltillinen, mutta liike- ja toimistorakennusten osalta jo merkittävä.
Keskeiset energiatehokkuusvaatimukset ovat jatkossakin laskennallisen energiatehokkuuden vertailu (E-luku) ja rakennuksen lämpöhäviö. Uutena vaihtoehtona asuinrakennukset voivat osoittaa kelpoisuuden rakenteellisella energiatehokkuudella, ilman E-luvun laskentaa. Uusiutuvan energian tuotanto rakennukseen kuuluvalla laitteella otetaan huomioon siltä osin kuin se käytetään rakennuksessa hyödyksi. Asetus mahdollistaa uusiutuvan energian tuotannon muuallakin kuin kiinni rakennuksessa.
Uudet vaatimukset energiatehokkuudesta on nivellytty energiatodistusta ja energiamuotojen kertoimia koskeviin säädösmuutoksiin, jotka astuvat voimaan samaan aikaan.
Helsingin Pihlajistossa 15 taloyhtiötä yhdisti voimansa kiinteistönhoitopalveluiden kilpailuttamiseksi. Kilpailutuksella saavutettiin niin säästöjä kuin laadukkaampaa palvelua.
Puhdas ja riittävä korvausilma on avain mukavaan asumiseen ja terveellisiin sisäolosuhteisiin ympäri vuoden. Ilman riittävää korvausilmaa talojen ilmanvaihto ei toimi suunnitellusti, mikä voi johtaa huonoon sisäilman laatuun ja jopa rakenteiden vaurioitumiseen.
CERVI
Ensi kesäksi suunnitellun energiatehokkuutta parantavan korjaushankkeen päätöksenteko pitäisi aloittaa jo syksyllä, sillä korjaushankkeen suunnittelu tarjouspyyntöineen vie aikaa. Onnistuneen korjaushankkeen varmistamiseksi täytyy tuntea oma taloyhtiö ja tunnistaa aito tarve korjaukselle.
Energiaosaamisen taso taloyhtiöissä on kohentunut aiemmasta. Silti energiatehokkuuden parantamista suunnittelee harvempi taloyhtiö kuin aiempina vuosina. Suurimmat esteet ovat korkeat kustannukset ja se, ettei toimenpiteiden kannattavuuteen uskota.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään