Asumisen paloturvallisuus ei ole pelkästään harvaan asuttujen alueiden ongelma. Helsingissä on tänä vuonna ollut kolme palokuolemantapausta, joissa uhri on ollut liikuntarajoitteinen, näistä kahdessa tapauksessa yli 70-vuotias. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö haluaa kiinnittää huomiota turvallisuusvastuisiin, kun ikäihmisiä ja erityisryhmiä asutetaan koteihinsa. Kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana tulipaloissa on kuollut 30 ihmistä.
Vasta julkaistu valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden strategiasta tuo esiin paloturvallisuuteen liittyviä haasteita. Julkaisun mukaan ”väestön ikääntyminen ei tapahdu tasaisesti kautta maan vaan harvaan asuttujen alueiden väestö vanhenee. Näin ollen ikääntymiseen liittyvien turvallisuusongelmien määrä tullee Suomessa kasvamaan ja näkyy eri alueilla eri tavoin.”
– Haaste ei ole yksistään maaseudun ongelma, vaan koskettaa myös kaupunkeja. Ikääntyvän väestön määrä kaupungeissa kasvaa yhtä lailla. Kaupunki–syrjäseutu-jaottelun lisäksi tärkeää on siis ottaa huomioon ihmisten mahdollisuudet toimia vaaratilanteessa, sanoo erityisasiantuntija Ira Pasi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.
Vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana tulipaloissa on kuollut 30 ihmistä. Esimerkiksi kolme Helsingissä tapahtunutta palokuolemaa ovat sattuneet varttuneemmalle väelle. Iän lisäksi kuolemaan on vaikuttanut toimintakyky. Kaikki kuolleet olivat liikuntarajoitteisia.
Palokuolleiden määrä on noin puolet vähemmän kuin kolmena edellisenä vuonna keskimäärin vastaavaan aikaan. Palokuolemien vähenemiseen on päästy pitkäjänteisellä lainsäädännöllisellä ja turvallisuusviestinnällisellä työllä pelastusalalla.
– Ratkaisut toimintakyvyltään rajoittuneiden henkilöiden ja ikäihmisten asumisessa ovat keskeisiä hyvän kehityksen jatkumisen kannalta, painottaa Ira Pasi.
Vanhuspalvelulaki painottaa ikäihmisten asuttamista koteihinsa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on huolissaan siitä, että paloturvallisuutta ei oteta huomioon, kun toimintakyvyltään rajoittuneita ihmisiä asutetaan kodeissaan yksin tai toisen yhtä tai lähes yhtä toimintakyvyttömän kanssa. Asumisen turvallisuus on otettava huomioon entistä tarkemmin, kun tehdään päätöstä henkilön, usein ikäihmisen, asumisesta.
– Liikuntakyvytön ei pysty poistumaan palavasta kodistaan, ei Kuhmossa eikä Helsingissä, muistuttaa Ira Pasi.
Ihmiset eivät usein tule ajatelleeksi onnettomuusriskin mahdollisuutta, ja monilla ei myös ole käsitystä omaan toimintakykyyn vaikuttavista asioista. Haavoittuviin ryhmiin kuuluvat tulee siis pystyä tunnistamaan entistä paremmin. Heille tulee tarjota tukea ja keinoja parantaa asumisen turvallisuutta. Nämä ovat juuri niitä ryhmiä, jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Syrjäytyminen ei synnytä vain riskihenkilöitä vaan myös uhreja.
Talven juhlakauteen liittyy erityisesti ikääntyneillä ja yksin asuvilla tapaturmariskejä, joihin kannattaa varautua yhdessä läheisten kanssa jo etukäteen. Jouluvalmistelujakaan ei kannata tehdä yksin, vaan pyytää läheiset tai naapurit auttamaan.
Oululaisessa As Oy Rantatuirassa asukkaat kokoontuvat viikoittain taloyhtiön kerhotilaan askartelemaan ja pelaamaan pelejä. Viime keväänä taloyhtiössä kokeiltiin tuolijoogaa, jota järjestettiin osana Kiinteistöliiton Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hanketta. Myös ulkopuoliset yrittäjät voivat järjestää toimintaa taloyhtiöissä.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Hallitus pitää yleensä järjestäytymiskokouksensa heti hallituksen valinneen yhtiökokouksen jälkeen. Tällöin tärkeintä on valita hallitukselle puheenjohtaja, ellei yhtiökokous ole valintaa tehnyt eikä yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Hallituksen jäsenenä voi toimia muukin kuin yhtiön osakkeenomistaja.
Tilaajille
Sähköpaloja kirjattiin viime vuonna pelastustoimen tietokantaan 2 340. Pienelektroniikan akuista ja latureista syttyneiden palojen määrä on noussut vuosi vuodelta. Se ei silti ole kovin suuri suhteessa kodeissa olevien akkujen ja latureiden määrään.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään