Suomalaisissa taloyhtiöissä asuu suuri joukko yksinäisiä ikäihmisiä, joista moni tarvitsee apua ulkoiluun. Koronakevään eristyksen jälkeen moni vanhus saattaa olla aiempaa heikommassa kunnossa, eikä ulos lähteminen välttämättä onnistu enää ollenkaan ilman apuvoimia. Parhaillaan käynnissä olevan Vie vanhus ulos -kampanjan hengessä Kiinteistöliitto haluaa kannustaa asukkaita tarjoamaan ulkoiluapua iäkkäille naapureilleen.
Kristillinen vanhusten asumisyhdistys Laiho ry kokoaa Keski-Uudenmaan kristillisen koulun ja päiväkodin läheisyyteen aktiivisen ja yhteisöllisen asuinalueen, jossa on hyvä asua elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Tavoitteena on, että kristillisen koulun ja päiväkodin naapurustoon Lepolaan rakennettaan asuintaloja, jotka soveltuvat sekä tukea tarvitsevien vanhusten että eri-ikäisten ihmisten ja perheiden kodeiksi. Asumisratkaisuilla tuetaan yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä, asukkaiden omien kiinnostusten […]
Arjen turvallisuutta helpottava kodin teknologia mielletään usein lähinnä ikäihmisten apuvälineeksi. Se voi kuitenkin lisätä kaikkien turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Kodin tulipalo alkaa usein sähkölieden huolimattomasta käytöstä.
Hyvä asuinympäristö tarjoaa muistisairaille tai toimintakyvyltään heikentyneille henkilöille mahdollisuuden jatkaa totuttua elämäänsä tuen tarpeista huolimatta. Väestön ikääntyessä tarve kehittää asuinalueiden muisti- ja ikäystävällisyyttä kasvaa. Ympäristöministeriön ”Muisti- ja ikäystävällinen asuminen ja asuinympäristö” -opas tarjoaa ensimmäistä kertaa maassamme kokonaisvaltaisen tarkastelumallin ikääntyneen väestön tarpeiden huomioimiseen asuinympäristöissä.
Asumisen paloturvallisuus ei ole pelkästään harvaan asuttujen alueiden ongelma. Helsingissä on tänä vuonna ollut kolme palokuolemantapausta, joissa uhri on ollut liikuntarajoitteinen, näistä kahdessa tapauksessa yli 70-vuotias. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö haluaa kiinnittää huomiota turvallisuusvastuisiin, kun ikäihmisiä ja erityisryhmiä asutetaan koteihinsa.
Monet vanhukset haaveilevat uudesta hyväkuntoisesta kodista lähellä palveluja. Voimat eivät enää riitä ison talon tai kodin kunnossapitoon, mutta ajatukset rakkaasta kodista luopumisesta ja raskaasta muuttorupeamasta ahdistavat. Erityisen hankala tilanne on maaseudulla omakotitalossa yksin asuvalla vanhuksella.
Ikäihmiset eivät ole taloyhtiön asukkaissa ainoita, jotka aiheuttavat isännöitsijöille päänvaivaa. Yksi isännöitsijöille tuttu ongelmatapaus taloyhtiössä on hamstraaja, kirjoittaa Yle nettisivuillaan. Vanhukset asuvat entistä pidempään omissa kodeissaan, mutta eivät ongelmitta.
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa on käynnistetty kansainvälinen selvitys älyteknologiaratkaisuista yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön sekä Tekesin kanssa. Loppuvuodesta valmistuvan selvityksen tuloksia hyödynnetään ikääntyneiden kotona asumista tukevan teknologian kehittämisessä ja levittämisessä. Selvityksessä tuotetaan tietoa siitä, miten teknologian käyttöä ikääntyneiden kotona asumisen tukena voidaan edistää ja miten siihen liittyviä esteitä voidaan purkaa.
Ikääntyneiden mahdollisuus asua kotonaan mahdollisimman pitkään on paitsi yhteiskunnan tavoite, myös ikääntyneiden oma toive. Väestön ikärakenteen muutos haastaa kunnat parantamaan asuntokannan laatua. Suurin tarve on nykyisen asuntokannan esteettömyyden, turvallisuuden ja toimivuuden lisäämisessä.
Väestön ikärakenteen muutos on tuonut asumisen aivan uudenlaisen tarkastelun kohteeksi. Suomessa on vuonna 2030 noin 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta asukasta. Tämä näkyy myös asumistarpeiden muutoksena.