Kiinteistöliitto torjuu hallituksen torstaina julkistaman esityksen kiinteistöveroon tehtävistä kiristyksistä. Hallitus esittää korotuksia yleiseen kiinteistöveroprosenttiin sekä asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveroprosentteihin.
Kiinteistöveron korottaminen lisää omistus- ja vuokra-asujien jo ennestään korkeita kustannuksia ja heikentää ostovoimaa tilanteessa, jossa asumisen ja kiinteistönpidon kustannukset kasvavat jo nyt selvästi ansiotuloja nopeammin. Erityisen kipeästi kiinteistöveron korotukset osuisivat pienituloisiin. Vuodesta 2010 kiinteistön ylläpitokustannukset ovat nousseet noin 25 prosenttia, kun taas kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat nousseet vain 13 prosenttia.
”Hallitusohjelmaan kirjattu sadan miljoonan euron korotus kiinteistöveroihin on jo toteutumassa ilman nyt esitettäviä uusia korotuksia. Uudet korotukset lähes kaksinkertaistaisivat summan”, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Keron mukaan jo aiemmin tehdyt kiinteistöveron korotukset ovat merkittävästi lisänneet asumiskustannuksia koko Suomessa.
Jos esitetyt korotukset toteutuvat, asuinkiinteistöt maksavat vuonna 2018 tontin kiinteistöveroa 11 prosenttia nykyistä enemmän. Lisäksi tulisi vielä vuonna 2019 10 prosentin korotus rakennuksen kiinteistöveroon, mikäli kunnan kiinteistöveroprosentit ovat nykyisten prosenttirajojen alarajoilla vuonna 2017.
Kiinteistöveron korotus näkyy vastikkeiden nousun kautta myös vuokrissa. Kiinteistöliiton arvio vuokran nostopaineesta on vuoden 2018 ratkaisun kohdalla Espoossa ja Helsingissä noin 0,2 prosenttia. Kun vuodelle 2019 kaavailtu vakituisen asuinrakennuksen veronkorotus huomioidaan, vaikutus nousee Espoossa ja Helsingissä keskimäärin noin 0,3 prosenttiin. Arvio on toteutettu Pellervon taloustutkimuksen toteuttaman Asumismenot 2017 -laskentakehikon avulla tilastollisista keskivuokrista.
Kiinteistöliiton mielestä kunnille asetetut kiinteistöveron alarajat pitäisi poistaa kokonaan.
”Tämä antaisi kunnille nykyistä suuremman vapauden säätää kuntansa verotuksen rakennetta”, Jukka Kero sanoo.
Kiinteistöliitto katsoo, että kuluttajien ostovoimaa pitäisi nyt tukea pidättäytymällä uusista kiinteistöveron korotuksista tilanteessa, jossa talous on juuri päässyt kohtalaiseen kasvuun.
Taloyhtiöiden ylläpitokustannusten nousu hidastui kuluvan vuoden loppua kohti. Koko vuoden ylläpitokustannusten nousu on päätymässä noin kahteen prosenttiin, kun luku oli viime vuonna 5,5 prosenttia. Taloyhtiöiden kannattaa myös ensi vuonna varautua hoitokulujen nousuun.
Yksi taloyhtiön tilinpidon perussääntö on, ettei viivan alle jää verotettavaa tulosta. Myös kiinteistöveron kanssa kannattaa olla tarkkana, varsinkin jos taloyhtiössä on tehty kiinteistön kuntoa kohentavia remontteja. Hyvällä taloussuunnittelulla taloyhtiö säästää selvää rahaa.
Alue- ja kuntavaalit järjestetään ensi viikon sunnuntaina. Kunnilla on lukuisia asumiseen liittyviä tehtäviä. Kuntien ja hyvinvointialueiden päätökset vaikuttavatkin monin tavoin taloyhtiöiden arkeen.
Kyselyn mukaan yli puolet yksityisistä vuokranantajista uskoo, että asuntosijoittamisen houkuttelevuus kasvaa seuraavan 5–10 vuoden aikana. Suurimpina kilpailutekijöinä vuokraustoiminnassa pidetään asunnon sijaintia, vuokran tasoa ja vuokralaistyytyväisyyttä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään