
Vuokrat nousevat maakunnissa – pääkaupunkiseutu laahaa perässä
Viime vuonna vuokrat nousivat muualla Suomessa selvästi nopeammin kuin pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuta maata runsaampi asuntotarjonta on pitänyt vuokrakehityksen kurissa.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat heinä–syyskuussa vuodentakaisesta koko maassa 0,9 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Vuokrien vuosikasvu oli selvästi muuta Suomea hitaampaa pääkaupunkiseudulla, jossa vuokrat nousivat 0,3 prosenttia.
Pääkaupunkiseudulla vuokrat nousivat Vantaalla (0,6 prosenttia) ja Espoossa (0,5 prosenttia) nopeammin kuin Helsingissä (0,2 prosenttia). Helsingin kantakaupungin alueella vuokrat laskivat 0,2 prosenttia viime vuoden heinä–syyskuusta.
– Heinä–syyskuu on vuokra-asuntomarkkinoiden vilkkain sesonki, kun opiskelijat saapuvat markkinoille etsimään asuntoa tulevaksi lukukaudeksi. Koko maassa vuokralainen löytyi heinä–syyskuussa keskimäärin jopa nopeammin kuin ennen pandemiaa, kertoo Suomen Vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen.
– Vuokra-asuntojen kysyntä on pääkaupunkiseudulla vahvistunut koronavuosista, mutta edelleen runsaan tarjonnan seurauksena vuokralaisen löytäminen on haastavampaa kuin ennen pandemiaa. Tarjontatilanne selittääkin pääkaupunkiseudun vuokrien muuta maata hitaampaa nousua.
Eniten vuokrat nousivat Rovaniemellä (2,5 prosenttia), Oulussa (2,0 prosenttia), Turussa (1,8 prosenttia) sekä Tampereella (1,6 prosenttia). Vuokrat pysyivät lähes muuttumattomana viime vuoteen verrattuna Mikkelissä (0,1 prosenttia), Porissa (0,2 prosenttia) ja Helsingissä.
Vaikka pandemia on väistynyt, kiinnostus suuria vuokra-asuntoja kohtaan on säilynyt. Eniten vapaarahoitteiset vuokrat nousivat koko maassa nimenomaan suurissa vuokra-asunnoissa: kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen vuokrat nousivat 1,1 prosenttia. Yksiöissä vuokrien vuosimuutos oli 0,7 prosenttia ja kaksioissa 0,8 prosenttia.
Pääkaupunkiseudulla kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen vuokrat nousivat 0,8 prosenttia, kun taas yksiöiden ja kaksioiden vuokrat pysyivät käytännössä ennallaan (0,1 prosenttia) vuodentakaiseen verrattuna.
– Erityisesti nopea korkojen nousu ja yleisen epävarmuuden kasvu ovat hidastaneet asuntokauppaa monessa kaupungissa. Epävarmassa tilanteessa moni kotitalous voi pitää vuokralla asumista ennakoitavampana ja joustavampana ratkaisuna, mikä lisännee vuokra-asuntojen kysyntää, Rokkanen toteaa.
Viime vuonna vuokrat nousivat muualla Suomessa selvästi nopeammin kuin pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuta maata runsaampi asuntotarjonta on pitänyt vuokrakehityksen kurissa.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa heinä-syyskuussa 1,3 prosenttia vuoden takaisesta. Pääkaupunkiseudulla nousu oli selvästi hitaampaa kuin muualla Suomessa. Tieto ilmenee Tilastokeskuksen julkaisemista vuokratilastoista vuoden kolmannelta neljännekseltä.
Pääkaupunkiseudun asukkaat tuottivat viime vuonna sekajätettä 125,6 kiloa henkeä kohti. Määrää voisi HSY:n mukaan helposti vähentää, sillä yli 70 prosenttia sekajätteestä on kierrätyskelpoista materiaalia. Biojätteen osuus sekajätteestä on keskimäärin 33,1 prosenttia eli noin 42 kiloa asukasta kohden vuodessa.
Talvella tehtävässä salaojaurakassa voi olla monia hyviä puolia. Taloyhtiö saattaa saada kustannusetua, kun tarjoajia on hiljaisena aikana liikkeellä enemmän ja urakoitsijoilla hyvin henkilöstöä saatavilla. Myös asukkaille talvella tehty remontti on pienempi haitta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään