Ilta-Sanomat kertoo hämeenlinnalaisen taloyhtiön muuttaneen kolme vuotta sitten yhtiöjärjestystä, jonka seurauksena liiketilojen omistajasta olisi tullut huoneistoremonttien ja yhtiölainan maksaja. Omistajayhtiö piti yhtiöjärjestyksen muutosta lainvastaisena ja vaati sen kumoamista, mutta hävisi asiansa käräjäoikeudessa.
Kolmen liiketilan omistajayhtiöllä on talossa lähes tuhannen neliön tilat. Ne on rakennettu jälkikäteen yhtiön omalla rahoituksella.
ALKUPERÄISEN YHTIÖJÄRJESTYKSEN mukaan yhtiölaina ei koskenut liiketiloja. Kun liiketilat valmistuivat 1983, lisättiin yhtiöjärjestykseen maininta, jonka mukaan yhtiölainalla ei tarkoitettu vain rakennusaikaista lainaa. Taloyhtiö vetosi oikeudessa mainittuun yhtiöjärjestyksen kohtaan ja tulkitsi sen niin, että tulevat lainat koskevat kaikki osakkaita.
Kanteen nostanut yhtiö piti muutosta lainvastaisena. Muutos olisi edellyttänyt asunto-osakeyhtiölain mukaan omistajan suostumusta, jota ei ollut tulossa, sillä omistaja vastusti hanketta. Hän vaati yhtiöjärjestyksen muutoksen kumoamista ja arveli sen takana olevan taloyhtiön tulevat remontit.
TALOYHTIÖ on valmistautumassa ottamaan ensimmäistä kertaa yhtiön perustamisen jälkeen uutta yhtiölainaa. Vanha yhtiöjärjestys ei taloyhtiön mielestä vastannut nykyistä lainsäädäntöä.
Yleisenä lähtökohtana asunto-osakeyhtiölain osalta on, että kaikki osakkaat osallistuvat niin pääoma- kuin hoitovastikkeidenkin maksamiseen ja jos siitä poiketaan, on yhtiöjärjestyksessä oltava selvä määräys, käräjäoikeus totesi.
Käräjäoikeuden tulkinnan mukaan yhtiöjärjestyksessä mainittu laina tarkoitti ainoastaan rakennusaikaista yhtiölainaa. Oikeuden tulkinta oli, ettei liiketiloja ollut vapautettu rakentamisajankohdan jälkeisistä lainoista.
Päätös syntyi 2/3 osan määräenemmistöllä eikä se edellyttänyt omistajan suostumustakaan, käräjäoikeus totesi ja hylkäsi kanteen.
RIITA JATKUI Turun hovioikeudessa. Se palautti yhtiöjärjestyksen entiselleen ja kumosi Kanta-Hämeen käräjäoikeuden ratkaisun.
Hovioikeuden perustelujen mukaan sanalla yhtiölaina tarkoitettiin aiemmassa yhtiöjärjestyksessä kaikkia yhtiölainoja eikä ainoastaan rakennusaikaista yhtiölainaa eikä yhtiölaina koskenut lainkaan kolmea liiketilaa. Yhtiöjärjestyksen määräystä on siten tulkittava sen sanamuodon mukaisesti.
Hovioikeuden mukaan muutos lisäisi liiketilojen omistajan maksuvelvollisuutta taloyhtiölle. Vaikka päätös syntyi määräenemmistöllä, mutta ilman liiketilojen omistajan suostumusta, oli yhtiökokouksen päätös mitätön.
RIIDAN HÄVINNYT taloyhtiö joutuu se maksamaan kaikki oikeudenkäyntikulut. Taloyhtiölle on tulossa noin 25 000 euron lasku, jonka maksavat viime kädessä osakkaat.
Ratkaisuun on mahdollista hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan.
Huoneiston käyttötarkoituksen muutos esimerkiksi liikehuoneistosta asuinhuoneistoksi edellyttää yhtiöjärjestyksen muutosta ja rakennuslupaa. Toisinaan se saattaa myös vaatia kaikkien osakkaiden suostumuksen.
Tilaajille
Osakkaan on ilmoitettava muutostyöstä etukäteen kirjallisesti taloyhtiölle, jos se voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osaan taikka yhtiön tai toisen osakkeenomistajan osakehuoneiston käyttämiseen. Muutostyö jää pääsääntöisesti osakkaan kunnossapitovastuulle.
Tilaajille
Sähkön hinta on monessa taloyhtiössä kestopuheenaihe. Korkeiden perusmaksujen alueilla yksi säästökonsti on yhteissähkö. Investointi voi maksaa itsensä nopeasti takaisin mutta vaatii tarkkoja kannattavuuslaskelmia, avointa keskustelua ja yhtiöjärjestyksen muutosta.
Yhtiöjärjestys muodostaa yhtiön niin sanotun sisäisen lain, jota kaikkien yhtiössä tulee lainsäädännön ohella noudattaa. Jokaisen osakkaan olisikin hyvä tuntea oman taloyhtiönsä yhtiöjärjestyksen sisältö. Osakkaan vastikkeenmaksuvelvollisuutta koskevat määräykset ovat keskeisimpiä yhtiöjärjestyksen määräyksiä.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään