Kerrostaloasunnot muuttuvat määräysten mukana

Miksi joskus moititut 1970-luvulla rakennetut kerrostaloasunnot tuntuvat usein pohjakaavaltaan käytännöllisiltä? Miksi jossain uudessa kodissa on asunnon kokoon nähden todella iso kylpyhuone? Tai toisaalta pitkä ja kapea eteinen? Etelä-Suomen Sanomien verkkolehti kysyi arkkitehti Mari Matomäeltä, miksi.

1980-luvulta alkaen kerrostaloihin on suunniteltu enemmän asuntoja kerrosta ja porrashuonetta kohden kuin vielä 1970-luvulla. Talojen päätyyn tehtiin isommat asunnot, ja keskellä oli useita pieniä. Siten isojen päätyasuntojen pohjakaavoista tuli L-kirjaimen muotoisia, ja sisäänkäynnistä avautui pitkä käytävä.

 1990-luvun alkupuolella tulivat esteettömyysmääräykset, jotka edellyttivät puolentoista metrin ”invaympyrää” kaikissa kääntymistä vaativissa kohdissa. Se kasvatti paitsi kylpyhuoneita ja wc-tiloja, myös eteisiä.

Nykyisissä määräyksissä invaympyrän halkaisija on 130 cm. Samalla asunnot ovat kuitenkin yhä pienentyneet ja niihin ”ängetään niin paljon pieniä asuinhuoneita kuin mahdollista”, toteaa arkkitehti SAFA Mari Matomäki Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy:stä lehdelle.

Suomessa pienin sallittu asuntokoko on 20 m², mutta nykyisin tehdään jopa 15 m² asuntoja, Malkamäki sanoo ESS:n haastattelussa.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

ryhmäkorjaushanke

9.7.2025

Ryhmäkorjaushanke – mitä se tarkoittaa?

Ryhmäkorjaushankkeessa useampi taloyhtiö muodostaa yhteistyöryhmän, joka lähtee toteuttamaan mahdollisimman paljon yhteisiä elementtejä sisältävää, yhteistä korjaushanketta. Suurimmat hyödyt saadaan, jos mukana olevat yhtiöt ovat mahdollisimman samankaltaisia.

yhtiöjärjestyksen muuttaminen

13.1.2025

Vaatiiko yhtiöjärjestyksen muuttaminen kaikkien osakkaiden suostumuksen?

Taloyhtiön yhtiöjärjestyksen muuttaminen edellyttää vähintään kahden kolmasosan määräenemmistön kannatusta yhtiökokouksessa. Eräissä poikkeustapauksissa määräenemmistöpäätös ei kuitenkaan riitä, sillä toisinaan vaaditaan lisäksi tiettyjen tai kaikkien osakkaiden suostumus.

Tilaajille

radon

4.9.2025

Missä radonia esiintyy? Miten siitä pääsee eroon? Viisi faktaa radonkaasusta

Terveydelle vaarallinen radonkaasu löytää tiensä taloyhtiöihin siinä missä muihinkin kiinteistöihin. Huoneilman radonpitoisuutta pystytään kuitenkin alentamaan melko yksinkertaisilla toimenpiteillä.

13.8.2025

Torakat yllättivät porilaisen taloyhtiön – nopea reagointi ratkaisi ongelman

Torakat ovat epämiellyttäviä vieraita, jotka leviävät helposti asunnosta toiseen. Niiden häätäminen kannattaa jättää ammattilaisen vastuulle. Porilaisessa kerrostalossa ongelma saatiin kuriin, kun sarviniekkoihin puututtiin heti ensimmäisen havainnon jälkeen.

Olet lukenut 1/5 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti