Hallitusohjelmassa olevan asumisoikeusjärjestelmän uudistamisprosessi on edennyt Ympäristöministeriössä vaiheeseen, jossa pyydetään kommentteja suuntaviivoista, joiden mukaan asumisoikeusjärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan. Ympäristöministeriön valmisteleman luonnoksen on määrä lähteä lausuntokierrokselle vuoden 2017 alussa.
Aamuset-kaupunkimedia kirjoittaa, että hallitusohjelman mukaisesti asumisoikeusjärjestelmään tehdään uudistuksia itsenäisenä hallintomuotona, ja tavoitteena on kehittää asumisoikeudesta huomionarvoinen kolmas hallintamuoto.
Suunnitelmana on kehittää asumisoikeustalojen asukasvalintaa ja hakujärjestelmää. Esimerkiksi jonotuksessa siirrytään mahdollisesti määräaikaisiin järjestysnumeroihin tehokkaamman ja asukaslähtöisemman palvelun takaamiseksi.
Asumisoikeusasukkaiden asema tulee suunnitelman mukaan paranemaan siten, että asukkaat voivat tulevaisuudessa vaikuttaa enemmän yhtiön asioihin. Asukkaiden muodostama yhteistyöelin osallistuisi asioiden käsittelyyn yhtiötasolla.
Suunnitelmien mukaan myös asumisoikeustalojen omavastuukorkoa alennettaisiin. Peruskorjauksia varten muodostettaisiin uusi yhdistetty lainamuoto, joka helpottaisi tilannetta, jossa rakentamislainaa on vielä jäljellä, kun peruskorjaukset alkavat. Asukkailla olisi oikeus lunastaa asunto omakseen tilanteessa, jossa rakennusta ei kannattaisi enää peruskorjata asumisoikeustalona, tai jos talon asumisoikeusvaihtoehdon kysyntä lakkaisi.
Ympäristöministeriön hallitussihteeri Anu Gertz kertoo, että ministeriö päätti pyytää kommentteja lainvalmistelun tässä vaiheessa, koska uudistuksen onnistuminen riippuu yhteisymmärryksestä asumisoikeusjärjestelmän kehittämisen suunnasta.
Taloyhtiöiden osakasremontteihin liittyy usein epäselvyyksiä siitä, kuka saa tehdä putkitöitä ja millaisia lupia tai pätevyyksiä niihin vaaditaan. Suositeltavaa on, että kaikissa laajemmissa putkitöissä käytetään ulkopuolista valvojaa.
Asunto-osakeyhtiölaki määrää, että kunnossapidosta ja uudistuksesta aiheutuvat kulut voidaan jakaa tasan osakkeenomistajien kesken, mikäli toimenpide kohdistuu osakehuoneistoihin ja uudistuksesta aiheutuvat kustannukset ja hyödyt ovat kullekin osakehuoneistolle yhtä suuret.
Tilaajille
Keravalaisessa taloyhtiössä ei viivytelty radonremonttiin ryhtymisessä. "Suosittelen kaikkia taloyhtiöitä mittaamaan radonin. Pään työntäminen pensaaseen ei auta", sanoo hallituksen puheenjohtaja Katja Mahlamäki.
Kyselyn mukaan 19 prosentilla isännöitsijöistä on hallinnoinnissaan kohteita, joissa putkiremontteja on jäänyt toteutumatta rahoitusvaikeuksien takia. Osuus on mittaushistorian suurin. Taantuvilla ja väestöään menettävillä alueilla osuus on peräti 36 prosenttia.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään