Pääkaupunkiseudun asuntotuotanto kasvaa ennätystahtia

Helsingin seudun asuntotuotannon ennakoidaan nousevan lähivuosina ennätyslukemiin. Myös asuntotuotannon pitkäaikaiselle kasvulle on hyvät edellytykset.

Sekä rakennuslupien määrä että asuntotuotannon aloitukset ovat lisääntyneet selvästi enemmän kuin valmistuneet asunnot. Heinäkuusta 2015 tämän vuoden kesäkuuhun Helsingin seudulla myönnettiin rakennuslupa yli 15 000 asunnolle ja aloitettiin lähes 16 000 asunnon rakentaminen.

Tämä ennakoi valmistuvien asuntojen määrän nousua 2000-luvun ennätyslukemiin ensi ja sitä seuraavana vuonna.

– Määrät ovat vihdoin oikeansuuntaisia. Asumisen korkea hinta Helsingin seudulla on kasvun este. Alueen seudun elinkeinorakenne on palveluvaltainen, ja kiinnostus muuttaa alueelle työn perässä vähenee huomattavasti, jos asumiskustannukset syövät suurimman osan palkkatuloista. Pulaa on erityisesti kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista, sanoo johtaja Pia Pakarinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Myös asuntotuotannon pitkäaikaiselle kasvulle on hyvät edellytykset, jos kaavoituksen tavoite saavutetaan seudun kunnissa. Viime vuosina kaavoitus on lisääntynyt ja tonttimaavaranto on kääntynyt kasvuun.

MAL-sopimuksen tavoitteista jäätiin selvästi

Viime vuonna Helsingin seudulla valmistui 11 500 asuntoa, mikä tarkoittaa, että MAL- eli maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimuksen tavoite ei toteutunut.

– Määrä jäi selvästi jälkeen valtion ja Helsingin seudun vuosille 2012–2015 sovitusta tasosta, joka oli 12 000–13 000 asuntoa vuodessa. On hämmästyttävää, että kunnissa ei ole vielä ymmärretty, että asuntojen riittävyys on alueemme tulevaisuuden kannalta keskeisimpiä ratkaistavia asioita, Pakarinen ihmettelee.

Pääkaupunkiseudun kaupungeista Vantaa onnistui parhaiten nostamaan valmistuneiden asuntojen määrää edellisiin vuosiin verrattuna. Helsinki jäi jälkeen vuosien 2012–2013 määristä. Espoossa sekä KUUMA-seudulla (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti) pysyttiin edellisten vuosien tasolla.

Kerrostaloja nousee raideliikenteen varrelle

Asuntotuotannon painopiste on siirtynyt vahvasti kerrostaloihin Helsingin kantakaupungin ja raideliikennevyöhykkeiden suurille projektialueille, kuten Jätkäsaareen, Kalasatamaan sekä Länsimetron ja Kehäradan vyöhykkeille.

-Toisin kuin Ruotsissa, jossa painitaan samojen ongelmien kanssa, Suomessa ei käydä vielä keskustelua liikkuvuuden lisäämisestä asuntomarkkinoilla. Monet asuvat tarpeisiinsa nähden vääränkokoisessa tai väärässä paikassa sijaitsevassa asunnossa, Pakarinen  harmittelee.

Kesällä tuli voimaan valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen uusi MAL-aiesopimus vuosille 2016–2019. Tavoitteena on kaavoittaa Helsingin seudulla asuntotontteja keskimäärin 1,5 miljoonaa kerrosneliötä ja rakentaa 15 000 asuntoa vuodessa.

Uuden sopimuksen kaavoitustavoite on 27 prosenttia ja asuntotuotantotavoite 20 prosenttia korkeampi kuin edellisellä kaudella 2012–2015.

Tietolähteet: Helsingin seudun kuntien asuntotuotantotilastot; Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotantotilasto; Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seurantaraportti IV (2016), HSY.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

asuntojen tarve

14.2.2025

Väestönkasvu ja kaupungistuminen pitävät asuntojen tarpeen suurena

Uusia asuntoja tarvitaan jopa yli 35 000 vuosittain parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Maahanmuuton vauhdittama väestönkasvu ja sitä seuraava asuntotarve keskittyvät voimakkaasti kasvaville kaupunkiseuduille. Vilkkainta kasvua ennakoidaan Helsingin ja Tampereen seuduille.

Helsingin asuntotuotanto

7.3.2025

Helsingin asuntotuotanto laski huomattavasti viime vuonna

Nopea korkojen ja rakennuskustannusten nousu sekä voimakas inflaatio ovat hidastaneet niin rakentamisen kuin asuntomarkkinoiden kehitystä pääkaupungissa. Eniten asuntoja valmistui viime vuonna Kalasatamaan ja Pohjois-Pasilaan.

23.1.2025

Sekajätteen määrä väheni hieman pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseudun asukkaat tuottivat viime vuonna sekajätettä 125,6 kiloa henkeä kohti. Määrää voisi HSY:n mukaan helposti vähentää, sillä yli 70 prosenttia sekajätteestä on kierrätyskelpoista materiaalia. Biojätteen osuus sekajätteestä on keskimäärin 33,1 prosenttia eli noin 42 kiloa asukasta kohden vuodessa.

5.5.2025

Pääkaupunkiseudun varautumista sään ääri-ilmiöihin syytä kehittää

Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat varautuneet sään ääri-ilmiöihin vain osittain. Esimerkiksi suunnitelmien ajantasaisuus vaihtelee. Sään ääri-ilmiöiden riskit ovat paikallisia, joten varautumisenkin tulee olla paikallista.

Olet lukenut 1/5 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti