3 + 2 osakkaan oikeutta ja velvollisuutta taloyhtiössä

Kun osakas ostaa asunnon taloyhtiöstä, hän saa kaupan päälle joukon oikeuksia ja velvollisuuksia. Omat oikeudet ja velvollisuudet on hyvä tuntea, jotta taloyhtiöasumisesta saa kaiken irti ja asuminen sujuu vaikeuksitta. Seuraavassa esitellään keskeisimmät osakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista.

Oikeudet

1. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja kyselyoikeus

Osakkaalla on oikeus osallistua kaikkiin taloyhtiön yhtiökokouksiin. Yhtiökokouksia järjestetään vuosittain ainakin yksi. Kokouksiin kannattaa osallistua, sillä siellä päätetään tärkeistä asioista, kuten vastikkeen suuruudesta ja yhtiön tulevista remonteista.

Osakkaalla on oikeus saada yhtiökokouksessa hallitukselta ja isännöitsijältä tarkempia tietoja seikoista, jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin. Kysymyksiä voi esittää vaikkapa tuloslaskelman eristä tai tilikauden aikana tehdyistä korjauksista. Hallituksella ja isännöitsijällä on velvollisuus vastata osakkaiden kysymyksiin.

2. Oikeus saada asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi

Osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia yhtiökokouksessa käsiteltäväksi ja näin mahdollisuus vaikuttaa yhtiön päätöksentekoon. Jos osakas on havainnut jonkin epäkohdan taloyhtiössä tai haluaa ehdottaa uusia toimintatapoja, hän voi pyytää asian kirjaamista yhtiökokouksen asialistalle.

Asian on oltava sellainen, että siitä päättäminen kuuluu yhtiökokouksen toimivaltaan (ks. lisää toimivallan jaosta täältä).

Osakkaan tulee ilmoittaa käsittelyvaatimuksestaan kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia ehditään sisällyttää kokouskutsuun. Yhtiökokouksessa vaatimusta asian käsittelystä ei voi enää esittää.

3. Oikeus remontoida omaa huoneistoa

Osakkaalla on oikeus remontoida huoneistoaan. Remonttioikeutta rajoittaa kuitenkin se, että yhtiö vastaa yhteisten tilojen sekä rakenteiden, eristeiden ja perusjärjestelmien (mm. vesijohto-, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmä) kunnossapidosta ja korjaamisesta.

Osakkaan on ilmoitettava remonteistaan taloyhtiölle etukäteen ja kirjallisesti. Remontista ei saa aiheutua haittaa yhtiölle tai toisille osakkaille.

Velvollisuudet

1. Velvollisuus maksaa yhtiövastiketta

Jokainen taloyhtiön osakas on velvollinen maksamaan yhtiövastiketta yhtiön menojen kattamiseksi. Vastikeperusteet määrätään yhtiöjärjestyksessä ja vastikkeen suuruudesta päätetään yhtiökokouksessa.

Taloyhtiössä voidaan lisäksi periä käyttökorvausmaksuja tietyn palvelun käytöstä (esim. saunamaksu). Nämäkin maksut kuuluvat osakkaan maksettaviksi, mikäli hän palveluja käyttää.

2. Velvollisuus huoneiston kunnossapitoon

Osakas on velvollinen pitämään kunnossa huoneistonsa sisäosat ja hoitamaan huoneistoa huolellisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa tarvittavien remonttien tekemistä sekä sitä, että osakas ilmoittaa viipymättä taloyhtiölle yhtiön vastuulle kuuluvista vioista.

Osakas ei kuitenkaan vastaa tavanomaisesta kulumisesta, jos huoneistoa on käytetty sen käyttötarkoituksen mukaisesti.

Lue lisää osakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä taloyhtiön toiminnasta Näin toimii asunto-osakeyhtiö -kirjasta.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

1.4.2016

Osakkaan muutostyöt piha-alueella

Lakineuvontaan tulee ajoittain kysymyksiä siitä, minkälaisia muutostöitä osakas saa rivi- tai paritalon piha-alueella tehdä. Osakkaan muutostyöoikeuden kannalta merkitystä on ennen kaikkea sillä, onko piha-alue yhtiön vai osakkaan hallinnassa. Mitä eroa tällä käytännössä on ja miten yhtiö voi puuttua osakkaan luvattomasti toteuttamaan muutostyöhön?

13.6.2016

Äänestys yhtiökokouksessa

Taloyhtiön yhtiökokouspäätöksissä pääsääntö on yksimielisyys. Yksimielinen päätös syntyy useimmiten niin, että hallituksen päätösehdotukselle ei esitetä kokouksessa vaihtoehtoja eikä sitä vastusteta ja kokouksen puheenjohtaja toteaa päätöksen syntyneeksi hallituksen esityksen mukaisesti. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, eli samassa asiassa esitetään useampi päätösvaihtoehto, joista ei päästä yhteisymmärrykseen, on järjestettävä äänestys.

22.1.2018

Kiinteistölehden lakipähkinät 2017

Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti