Taloyhtiö, jossa on paljon sijoitusasuntoja voi huomata korjauslainaa kilpailuttaessaan, että tarjouksia tulee vain harvoilta rahoittajilta.
Tilanne johtuu siitä, että pankit suhtautuvat luottavaisemmin taloyhtiöön, jossa omistuspohja on hyvin hajautunut eikä keskittynyt harvojen käsiin.
Kun taloyhtiön ottaa velkaa, on jokainen osakas yhteisesti vastuussa lainan takaisinmaksusta, vaikka olisi maksanut jo oman osuutensa pois.
Nordean taloyhtiöistä vastaavan johtajan Anne-Mari Suovirran Ylelle antaman kommentin mukaan yhden osakkaan ongelmat eivät niissä todennäköisesti vaikuta lainan takaisinmaksuun.
– Mutta kun omistus taloyhtiössä on hyvin keskittynyttä ja yhdellä omistajalla tulee ongelmia huolehtia velvoitteistaan, sillä voi olla iso vaikutus taloyhtiön takaisinmaksukykyyn.
Rahoituslaitoksia valvova Finanssivalvonta huolestui jo vuonna 2018 ammattisijoittajien asuntolainamarkkinoille tuomasta riskistä ja vaati pankkeja hinnoittelemaan riskin tarkemmin ja huomioimaan aina omistusrakenteen.
Taloyhtiön omistusrakenne ei yksin ratkaise pankin tekemää rahoituspäätöstä.
– Sijoittajaosakkaiden omistus ei itsessään ole hyvä tai huono asia. Pankin luottoriskiä arvioidaan sekä luotonhoitokyvyn että omaisuusarvojen kautta. Omistusrakenne on yksi luotonhoitokyvyn tekijöistä, toteaa Ylelle OP-ryhmän pk-yritysten ja yhteisöjen liiketoiminnasta vastaava johtaja Heikki Peltola.
Finanssivalvonta ei myöskään halua määrätä tarkkaa rajaa sille, milloin taloyhtiötä pidetään sijoittajavaltaisena ja milloin ei. Sen mukaan raja-arvoa on mahdoton asettaa, koska sijoittajia on niin monentyyppisiä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Kommentointi on suljettu.
Julkaisemme kommentteja arkipäivisin (pl. loma-ajat). Kommentoithan asiallisesti ja muut huomioon ottaen. Tämä kommenttikenttä on tarkoitettu yllä olevaa artikkelia koskevaa keskustelua varten. Täällä ei saa mainostaa eikä spämmätä. Emme myöskään vastaa tällä palstalla lakikysymyksiin tai korjaushankkeita koskeviin ongelmiin. Niihin saat apua Kiinteistöliiton neuvontapalveluista
Uusien taloyhtiölainojen keskimääräinen kokonaiskorko oli maaliskuussa 3,61 prosenttia pääkaupunkiseudun pankkien lainatarjouksissa, selviää lainavertailusta. Suomen Kiinteistölehti julkaisee yhteistyössä Suomen Vuokranantajien kanssa Suomen Rahatiedon Seppo Rekosen laatimia lainakorkojen vertailuja.
Uusien taloyhtiölainojen keskimääräinen kokonaiskorko oli syyskuussa 3,17 prosenttia pääkaupunkiseudun pankkien tarjouksissa. Suomen Kiinteistölehti julkaisee yhteistyössä Suomen Vuokranantajien kanssa Suomen Rahatiedon Seppo Rekosen laatimia lainakorkojen vertailuja.
Rahantarve ei lopu siihen, kun rakennusprojekti saadaan loppuun. Kiinteistöjen hallinta ja kehittäminen vaativat usein suuria investointeja. Taloyhtiöt ja kiinteistönomistajat turvautuvat lainarahoitukseen kattaakseen esimerkiksi korjauksia, energiatehokkuusprojekteja ja laajennuksia.
Halvinlaina.fi
Maanmittauslaitoksen ylläpitämän sähköisen huoneistotietojärjestelmän ensimmäinen vaihe on loppusuoralla, mutta kehitystyö jatkuu. Seuraavassa vaiheessa tavoitteena on saada taloyhtiöiden tekniset tiedot sekä taloustiedot järjestelmään. Nämä tiedot on siirrettävä kesäkuun loppuun 2026 mennessä.
ralfahlskog
Suomen Vuokranantajat kommentoi verkkosivuillaan Ylen uutista ja muistuttaa, että riski piilee omistuksen keskittymisessä.
− Jos yksittäinen taho – vaikkapa asuntorahasto – omistaa merkittävän osan taloyhtiön asunnoista, voi tämän omistajan maksukyky vaikuttaa taloyhtiön talouteen merkittävästi, Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Sanna Hughes sanoo.
− Ongelmaa ei kuitenkaan voi yleistää koskemaan kaikkia asuntosijoittajia. On tärkeää muistaa, että yksityisten piensijoittajien asuntosijoitukset ovat varsin tehokkaasti hajautuneet. Suurin osa yksityisistä vuokranantajista omistaa 1–3 vuokra-asuntoa, ja nekin tyypillisesti eri taloyhtiöistä. Tällöin asuntosijoittajan riski taloyhtiölle on aivan samantasoinen kuin kenen tahansa talossa asuvan osakkaan, Sanna Hughes sanoo.
Selvitysten mukaan yksityiset piensijoittajat maksavat vastikkeensa erittäin säntillisesti.
Suomen Vuokranantajien tammikuussa julkaiseman laajan Vuokranantaja-kyselyn mukaan vain kahdella tuhannesta vuokranantajasta oli ollut suuria vaikeuksia maksaa vastikkeitaan korona-aikana. Lisäksi yksityiset vuokranantajat ovat kyselyn mukaan varautuneet hyvin esimerkiksi korkojen nousuun.
− Taloyhtiön hyvä taloudenpito sekä huolellinen hoito ovat myös asuntosijoittajille tärkeitä. Taloyhtiö vaikuttaa myös vuokrakodin viihtyisyyteen ja vuokrattavuuteen. Huono taloyhtiö on yleensä myös huono sijoituskohde. Yksityiset asuntosijoittajat ymmärtävät tämän hyvin: Vuokranantaja-kyselymme mukaan kolmannes vuokranantajista toimii taloyhtiön hallituksessa. He siis haluavat olla aktiivisesti kehittämässä taloyhtiötä eteenpäin ja parhaimmillaan tuovat yhtiöön osaamista ja kokemusta muista taloyhtiöistä, Hughes sanoo.
Suomen Vuokranantajat on huolissaan julkisessa keskustelussa esiintyvästä vastakkainasettelusta asuntosijoittajien ja omistusasujien välillä.
− On huolestuttavaa, jos asuntosijoittaminen ylipäätään aletaan nähdä taloyhtiön kannalta haitallisena. Yksityisen piensijoittajan etu on usein hyvin samanlainen kuin talossa asuvan osakkaan. Leimaamalla kaikki asuntosijoittajat taloyhtiöiden kannalta riskaabeleiksi unohdetaan myös yksityisten vuokranantajien merkitys yhteiskunnan kannalta. Ilman yksityisiä vuokranantajia meiltä puuttuisi koti lähes puolelta miljoonalta vuokralla asuvalta suomalaiselta, Hughes muistuttaa.