YLE: Sijoitusasunto-omistajat voivat tulla taloyhtiölle kalliiksi remonttilainaa haettaessa

Taloyhtiö, jossa on paljon sijoitusasuntoja voi huomata korjauslainaa kilpailuttaessaan, että tarjouksia tulee vain harvoilta rahoittajilta.

Tilanne johtuu siitä, että pankit suhtautuvat luottavaisemmin taloyhtiöön, jossa omistuspohja on hyvin hajautunut eikä keskittynyt harvojen käsiin.

Kun taloyhtiön ottaa velkaa, on jokainen osakas yhteisesti vastuussa lainan takaisinmaksusta, vaikka olisi maksanut jo oman osuutensa pois.

Nordean taloyhtiöistä vastaavan johtajan Anne-Mari Suovirran Ylelle antaman kommentin mukaan yhden osakkaan ongelmat eivät niissä todennäköisesti vaikuta lainan takaisinmaksuun.

– Mutta kun omistus taloyhtiössä on hyvin keskittynyttä ja yhdellä omistajalla tulee ongelmia huolehtia velvoitteistaan, sillä voi olla iso vaikutus taloyhtiön takaisinmaksukykyyn.

Finanssivalvonta huolestui jo 2018

Rahoituslaitoksia valvova Finanssivalvonta huolestui jo vuonna 2018 ammattisijoittajien asuntolainamarkkinoille tuomasta riskistä ja vaati pankkeja hinnoittelemaan riskin tarkemmin ja huomioimaan aina omistusrakenteen.

Taloyhtiön omistusrakenne ei yksin ratkaise pankin tekemää rahoituspäätöstä.

– Sijoittajaosakkaiden omistus ei itsessään ole hyvä tai huono asia. Pankin luottoriskiä arvioidaan sekä luotonhoitokyvyn että omaisuusarvojen kautta. Omistusrakenne on yksi luotonhoitokyvyn tekijöistä, toteaa Ylelle OP-ryhmän pk-yritysten ja yhteisöjen liiketoiminnasta vastaava johtaja Heikki Peltola.

Finanssivalvonta ei myöskään halua määrätä tarkkaa rajaa sille, milloin taloyhtiötä pidetään sijoittajavaltaisena ja milloin ei. Sen mukaan raja-arvoa on mahdoton asettaa, koska sijoittajia on niin monentyyppisiä.

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Keskustelu

kommentoi

  1. Suomen Vuokranantajat kommentoi verkkosivuillaan Ylen uutista ja muistuttaa, että riski piilee omistuksen keskittymisessä.
    − Jos yksittäinen taho – vaikkapa asuntorahasto – omistaa merkittävän osan taloyhtiön asunnoista, voi tämän omistajan maksukyky vaikuttaa taloyhtiön talouteen merkittävästi, Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Sanna Hughes sanoo.
    − Ongelmaa ei kuitenkaan voi yleistää koskemaan kaikkia asuntosijoittajia. On tärkeää muistaa, että yksityisten piensijoittajien asuntosijoitukset ovat varsin tehokkaasti hajautuneet. Suurin osa yksityisistä vuokranantajista omistaa 1–3 vuokra-asuntoa, ja nekin tyypillisesti eri taloyhtiöistä. Tällöin asuntosijoittajan riski taloyhtiölle on aivan samantasoinen kuin kenen tahansa talossa asuvan osakkaan, Sanna Hughes sanoo.
    Selvitysten mukaan yksityiset piensijoittajat maksavat vastikkeensa erittäin säntillisesti.
    Suomen Vuokranantajien tammikuussa julkaiseman laajan Vuokranantaja-kyselyn mukaan vain kahdella tuhannesta vuokranantajasta oli ollut suuria vaikeuksia maksaa vastikkeitaan korona-aikana. Lisäksi yksityiset vuokranantajat ovat kyselyn mukaan varautuneet hyvin esimerkiksi korkojen nousuun.
    − Taloyhtiön hyvä taloudenpito sekä huolellinen hoito ovat myös asuntosijoittajille tärkeitä. Taloyhtiö vaikuttaa myös vuokrakodin viihtyisyyteen ja vuokrattavuuteen. Huono taloyhtiö on yleensä myös huono sijoituskohde. Yksityiset asuntosijoittajat ymmärtävät tämän hyvin: Vuokranantaja-kyselymme mukaan kolmannes vuokranantajista toimii taloyhtiön hallituksessa. He siis haluavat olla aktiivisesti kehittämässä taloyhtiötä eteenpäin ja parhaimmillaan tuovat yhtiöön osaamista ja kokemusta muista taloyhtiöistä, Hughes sanoo.
    Suomen Vuokranantajat on huolissaan julkisessa keskustelussa esiintyvästä vastakkainasettelusta asuntosijoittajien ja omistusasujien välillä.
    − On huolestuttavaa, jos asuntosijoittaminen ylipäätään aletaan nähdä taloyhtiön kannalta haitallisena. Yksityisen piensijoittajan etu on usein hyvin samanlainen kuin talossa asuvan osakkaan. Leimaamalla kaikki asuntosijoittajat taloyhtiöiden kannalta riskaabeleiksi unohdetaan myös yksityisten vuokranantajien merkitys yhteiskunnan kannalta. Ilman yksityisiä vuokranantajia meiltä puuttuisi koti lähes puolelta miljoonalta vuokralla asuvalta suomalaiselta, Hughes muistuttaa.

    Tykätty 0 kertaa

Kommentointi on suljettu.

Kiinteistölehden kommentointiohjeet

Julkaisemme kommentteja arkipäivisin (pl. loma-ajat). Kommentoithan asiallisesti ja muut huomioon ottaen. Tämä kommenttikenttä on tarkoitettu yllä olevaa artikkelia koskevaa keskustelua varten. Täällä ei saa mainostaa eikä spämmätä. Emme myöskään vastaa tällä palstalla lakikysymyksiin tai korjaushankkeita koskeviin ongelmiin. Niihin saat apua Kiinteistöliiton neuvontapalveluista

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

1.2.2022

Kiinteistövakuutuksissa huimia korotuksia – vakuutusyhtiöt sanovat silti seuraavansa vain yleisiä indeksejä

Helsinkiläinen paritaloyhtiö sai tammikuussa vakuutusyhtiö Pohjolalta uudet vakuutusehdot. Nousua oli 21,3 prosenttia. Taloyhtiölle kerrottiin, että laskenta oli tehty yleisindeksikorotusten perusteella, vaikka yleiskorotukset jäävät noin kymmeneen prosenttiin.

23.11.2021

Sijoitusasuntolainahakemusten määrä kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa, naisten osuus kasvaa tasaisesti

Sijoitusasuntolainojen kysyntä OP Ryhmässä on kasvanut tasaisesti jo kymmenen vuoden ajan. Kun vuonna 2012 osuuspankeista haettiin tammi-lokakuussa vajaat 4 800 sijoitusasuntolainaa, tänä vuonna vastaavana aikana lainoja on haettu noin 14 600 kappaletta. Hakemusten määrä on siis kymmenessä vuodessa noin kolminkertaistunut.

2.12.2021

Kuka saa käyttää taloyhtiön yleisavainta ja milloin?

Tavallisesti taloyhtiön yleisavain on joko taloyhtiön, talonmiehen tai huoltoyhtiön hallussa. Omataloyhtio.fi-sivusto muistuttaa artikkelissaan, että yleisimmin taloyhtiö on tehnyt huoltoyhtiön kanssa hallussapitosopimuksen, jolloin avain on huoltoyhtiöllä. Jossain tapauksissa avain voi olla myös esimerkiksi isännöitsijän tai taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan hallussa.

15.12.2021

Avaimet ja lukot tuovat haasteita taloyhtiöille

Niin kauan kuin kotiavaimet ovat tallessa, taloyhtiön avainhallintaan kiinnitetään harvoin huomiota. Tämä kuitenkin kannattaisi, sillä avainhallinta on tärkeä osa omaa ja koko taloyhtiönturvallisuutta ja taloutta. Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Lauhia listaa Epari-lehdessä avainhallinnan yleisimmät sudenkuopat.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti