Yhteisöllinen asuminen kiinnostaa joka kolmatta ikääntyvää

Ilmarisen tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan joka kolmas vanhuuseläkkeelle siirtyvä on kiinnostunut yhteisöllisestä asumisesta. Eniten yhteisöllisessä asumisessa kiinnostivat turvallisuus ja arjen apu, kohtuullinen hinta ja palvelut sekä seura.

Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton järjestämän ajankohtaisfoorumin iAreenan teemana oli tänä vuonna ikääntyvien yhteisöllisyys – utopiaa vai huomisen arkea? Asuminen ja yhteisöllisyys -tutkimuksella haluttiin kartoittaa, millaisia toiveita ikääntyvillä on asumisensa suhteen ja miten he suhtautuvat yhteisöllisyyteen.

Lähes puolet (48 %) vastaajista haluaisi muuttaa hyvissä ajoin ennen toimintakyvyn heikkenemistä vanhuusvuosia varten suunniteltuun asuntoon.

– Yhteisöllinen asuminen kiinnosti eniten pääkaupunkiseudulla asuvia naisia, joista joka toinen oli kiinnostunut tällaisesta asumisesta, kertoo rakennuttajapäällikkö Niina Rajakoski Ilmarisesta. Tutkimuksessa nousi myös esiin, ettei ole yhtä yhteisöllisyyden konseptia.

Rajakosken mukaan toive yksityisyyteen ja omassa kodissa asumiseen nousi voimakkaasti esiin. Haaveena oli ”asunto, jossa voi olla omassa rauhassaan ja myös muiden kanssa sosiaalisissa yhteyksissä.” Myös turvallisuus ja palvelut kiinnostivat.

Mitä ikääntyvät toivovat asumiseltaan

Suurin osa (65 prosenttia) vastanneista oli pohtinut, miten ja missä haluaisi asua vanhuusvuosinaan. Noin joka toinen vastaajista ajatteli muuton olevan ajankohtainen seuraavan 10 vuoden aikana. Muuttoa toiseen asuntoon lähivuosina suunnitteli 27 %.

Melko harva oli valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle tai remontoimaan vapaa-ajan asuntoaan. Kolmasosa haluaisi remontoida nykyisen asunnon niin, että siinä voisi asua mahdollisimman pitkään. Eniten muuttosuunnitelmiin vaikutti oma ja puolison terveys. Toiseksi eniten vaikuttivat lasten, omaisten ja sisarusten läheisyys sekä puolison toiveet ja eläkkeen myötä pienentyneet tulot. Toiveissa ja haaveissa tulivat esiin esteetön asuminen, modernit asunnot ja niihin liittyvät koneet ja laitteet, ja palvelut saatavilla lähellä.

Yhteisöllisessä asumisessa eniten kiinnostivat turvallinen ja esteetön asuminen, mahdollisuus saada apua arkeen sekä kohtuuhintaisuus. Yhteinen harrastustoiminta ja arjen tekeminen kiinnostivat, sekä mahdollisuus hankkia porukalla vaikkapa terveydenhoidon palveluja. Moni oli valmis myös yhteisiin siivous- ja ruoanlaittovuoroihin. Yhteinen ruoanlaitto kiinnosti lähes 30 %, naisista jopa 42 % olisi valmis ruoanlaittovuoroihin. Miehistä 52 % olisi valmiita kiinteistönhuoltoon. Siivousvuoroihin yhteisissä tiloissa olisi valmis 41 % vastaajista.

Naisia yhteisöllisyys kiinnosti enemmän

Naiset olivat kiinnostuneempia yhteisöllisestä asumisesta. Naiset asuvat miehiä useammin kerrostalossa, kaupunkimaisessa ympäristössä ja yksin. He ovat myös pohtineet asumisratkaisujaan hieman enemmän ja valmiimpia muuttamaan.

Pääkaupunkiseudulla asuvat olivat kiinnostuneempia yhteisöllisestä asumisesta ja he olisivat muita valmiimpia asumaan ja jakamaan arkeaan eri-ikäisten kanssa. Maaseudulla yhteisöllinen asuminen kiinnosti joka viidettä.

– Yhteisöllisyys on ihmisistä kiinni, mutta rakentamisella voimme luoda sille puitteet ja ottaa sen huomioon, Rajakoski sanoo.

Tutkimus tehtiin verkkokyselynä Ilmarisesta vanhuuseläkepäätöksen saaneille loka–joulukuussa 2016. Kysely lähti eläkehakemuksessa sähköpostiosoitteensa ilmoittaneille. Vastaajat olivat 62–68-vuotiaita, keski-ikä oli 63,8 vuotta. Kyselyyn vastasi 680 henkilöä, ja vastausprosentti oli hyvä eli 50 %. Vastaajat edustavat hyvin yksityiseltä sektorilta vanhuuseläkkeelle jääneitä.

Kyseessä on Ilmarisen viides julkaistu ikääntyviin liittyvä tutkimus ja kuudes iAreena.

Vanhustyön keskusliitto ja Ilmarinen ovat rakentaneet iAreenan ohjelman Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden teeman Yhdessä mukaisesti.

Paneelikeskustelussa pohdittiin, mikä ja kuka luo yhteisöllisyyttä ja miten se syntyy yhdessä ikääntyneiden ihmisten asumisen ja palvelukonseptien parissa toimivien kanssa.